perjantai 22. tammikuuta 2010

sisältöjä

Edellisehtoona nykäisin laukustani ylläolevan koosteen. Yhdellä vetäisyllä, jolla luulin saavani kulttuurihuoneen avaimet käteeni, tuli mukana kaksi muistitikkua nauhoineen, heijastin (Runonkirjoittaja tunnistanee), pikkuruinen kuusiokoloavain ja tuollainen nipistin seteleitä/kuitteja varten. Ryjähimmeli. Väsky ei sanottavasti keventynyt, sinne jäi vielä tutkimaton määrä irtainta omaisuutta.
Asia on ajankohtainen, ainakin Vilukissi on blogissaan pohtinut naiseläjän mukanaan kuljettaman tavaran laatua ja määrää. Jään toiseksi vain huulirasvojen määrässä ja siinä, että mulla on kassissani ainoastaan muistikirja (lähes täynnä) ja samankokoinen päivyri, ei muuta kirjallisuutta.

Elämästäni sen sijaan tuntuu sisältö kadonneen kokonaan. Onneton odottaja kun olen, elän nyt vain tulevan leikkauksen aiheuttamassa ahdistuksessa. En haluaisi nyt keskittyä mihinkään muuhun kuin siihen, että voisin aloittaa kuntoutuksen uudelleen.Päästä äkkiä jaloilleni ja saada muuta ajateltavaa.

Olin eilen matkamessuilla. Lähdin, vaikkei se ehkä ollut viisasta. Pääsin hetkeksi pois eikä harmi ollut päällimmäinen mielentila. Yritin keskittyä ruotimaan messuosastojen ratkaisuja ja onnistuinkin keräämään muutaman hyvä esimerkin.

Tänään se kostautui. Olin kovasti menossa röntgeniin, mutta en vaan sitten kyennytkään. Kävely on vaikeaa, eikä autolla ajo olisi ollut yhtään helpompaa. Oli pakko nöyrtyä soittamaan ja pyytämään uutta aikaa maanantaille. Menen sitten vaikka taksilla, ellen muuten pääse.
Mukava hoitaja haeskeli sopivaa aikaa monestakin sairaalasta, kunnes sitten onnisti. Lääkärin vastaanottoa ei voinut siirtää, ja niinpä menen maanantaina ennen sian pieremää kuvattavaksi kantasairaalaan.

Lilli kotiutui tänään ja on kovin vaisu. Nukutusaineen haihtuminen kestää useamman tunnin, vaikka piikillä saadaan otus hereille ja jaloilleen muutamassa minuutissa. Tunnen olevani ikävä ihminen sen elämässä ja lupaan ettei tämä toistu. Kunhan tulisi tyydyttävä tulos kaiken tuhtaamisen jälkeen.

Makoilu viltin alla houkuttaa. Taidan kiivetä säälimisasentoon ja syventyä Kaari Utrion Kiilusilmä feministiin. Ellen sitten vaihda P.D.James'iin.

En silti haluaisi tästä tilanteesta pois, tahtoisin vain sen olevan pian ohitse. Siinä on suuri ero.

Ei kommentteja: