Käytti koiraten kans kävelemäs ehtoerel. Kovasten kurast on viäl.
Tämä kivi pullaht Metniituoja ko viimeks ruapatti. Ei ruvettu sitä ampuma kappaloks, vaikkei se juur virtaust lissäkkä.
Koira menivä ensi Karisillamäkke mut tuliva sit peräs nii et hippula vinkus.
Oja on torestakki täys vet. Puus seisova niinko vartios.
Mun pit menemä Uurentahtumemäkke saakk, mut tiä oli niin kurane et käännysin takas. Mul o saappas reikä. Koirat menivä jälles erelt eikä niit juur näy.
Mut ko huusin ni jo taas tultti, Sohvi tule valla lentämäl.
Sentä välil pysätti nuuskuttama tiähaara, jos olis jotta jännä tapattun.
Sit käyttin pellol paseramas, vaik Lillit jo vähä tuppas väsyttämä.
Mut viäl hän jakso juast päi kamera ko pyysin.
Ja sit tul jälles Sohviki, ilmas, niinko ain.
Trapul ol viäl vauhti pääl..
...jottan kuulustella...
Sohvi kerkes kuvate välis karama mont kertta trapul ja alas.
Taas hän lähte -
- ja Lilli seura mitä tytär toohotta.
Kon tultti sisäl ni katti ol ilone. Näyttä päättömält ja on kans. Sitä ei olekka enä nii helppo kuvata
Kyl hän ossa poserat..
... ja välist hän o muutenki paikallas...
...mitä ny hiuka häälättä kuva ottaes.
(nyy en tiär onnistuk tämä kuvatte siirto tän lainka, plokkeri rupes ryppyilemä)
Ensmäne tyäviikko men, kaik jatku entiselläs. Lehti tul tehryks ja jaeta ens viikol. Kirja on taitos, tule painost toivo mukka kuukaure sisäl.
Lääkär ei osan sanno mittä mun kipuihini. Ei muut ko et metalloosi näky makneettkuvis ja sitä o veresäkki liiaks. Leikat ei tarvitte mut ei vissi muutonka voira autta. Et kärsi vaa, ei siit henki lähre.
Neiti Siäväsel hankitti uure kalli kesärenkka. Nyy kelppa ajella taas.
Eiköst täsä ollu ne tärkkeimmä täl kertta.
