torstai 4. maaliskuuta 2010

koettelee vaan ei hylkää

Että pitää olla vastamäkeä: auto prakaa, lunta ei saa enää minnekään ja nivelet paukkuu. Muuten menee hyvin.

Neiti Sievänen on lievästi tuoksahtanut oudolle aina, kun on ollut lämppärissä. Tiistaina laitoin sen hetkeksi johdon päähän kun olisi ollut tarve lähteä kylille. Puolen tunnin päästä vilkaisin ikkunasta, ja konepellin alta pursui ilmoille valtaisa pilvi. Juoksin nykäisemään johdon irti ja höyryäminen loppui siihen.
Eilen oli lähdettävä kaupunkiin, tohtorille ja töihin. Sievänen käynnistyi nätisti ja kuljetti minut sorvaamon parkkipaikalle moitteetta, vasta aivan viime kilometreillä moottorin lämpötila lievästi kohosi.

Tohtori mokoma kurkisti korviin ja nenään! ja määräsi A-vitamiinitippoja ja happosalpaajia. Mulla on röörit niin kuivat etten sen takia haista tai maista mitään, sanoi välskäri.

Mun oli tarkoitus käydä tervehtimässä jälkikasvua ja sitten tulla kiiruusti kotiin ja viedä Sievänen huoltoon, mutta kuinkas kävi: Takkupää lisäsi autoon jäähdytysnestettä varmuuden vuoksi, mutta se tuli saman tien pihalle. Sieväsellä oli ikäänkuin vatsatauti, eikä siitä sitten ollut enää kotimatkalle. Yritin soittaa paikalliseen huoltoliikkeeseen, jossa sitä on ennenkin syynätty, muttei kukaan suostunut vastaamaan puhelimeen. Heillä lienee liikaa asiakkaita.

Lopulta tilasin hinausauton ja Sievänen tuotiin kirkonkylän huoltoliikkeen pihalle. Pääsin siinä samalla kyydillä.

Kotitie oli päivän aikana tuiskunnut taas lähes umpeen. Taksi pääsi kuitenkin tulemaan kotipihalle asti ja luultavasti vielä takaisinkin. Lehdenjakajaa sitävastoin ei ole vielä näkynyt.

Oli ruvettava lumitöihin heti kotiintultua, vaikka luntioomet eivät olisi sietäneet yhtään. Teinkin vain minimimäärän kulkuväylää pihalle, sen verran että koiruudet pääsivät liikkumaan muutaman metrin kahlaamatta. Sitten laahasin saunavedet ja lämmitin saunan. Sieltä tultua en enää kyennyt kävelemään muutamaa askelta enempää, joten kömmin vällyihin.

Aamusella oli polut taas tukossa ja kuten sanottu, lehdenjakajaa ei ole näkynyt. Mitään hätää ei ole, ruokaa on ja tekemistä riittää. Autokorjaamosta ei vielä ole soitettu, mutta sillä ei ole kiirettä kun tie on edelleen auraamatta.
Lunta tulee edelleen, joten tietä tuskin aurataan kovin pian. Toivottavasti se kuitenkin tapahtuu ennenkuin Sohvi alkaa synnyttää...

2 kommenttia:

vilukissi kirjoitti...

Älä nyt niillä luntioimilla sitä lunta ala lykkimään! (luntioimien avulla siis, kyllä mä tiedän, että sulla on jokin lumikola ymv.vastaava, heh) Tuut kipeämmäksi vaan, sehän on niin saamarin raskasta värkkiä, ettei paremmasta väliä!!

Piu kirjoitti...

Olet ihan oikeassa, varsinkin kun toinen nivel on tulehtunut noista alkuviikon kolaamisista. En kykene, joten autokin on ihan parhaaseen saumaan korjaamolla. Mutta kyllä harmittaa. Lumen Luoja sais nyt ruveta lumenluojaksi :)