Täällä istuu yksinäinen fammu ja kutoo lapselle nuttua. Pikkumies ilmaantui vanhempiensa iloksi perjantaina.
Fammunsa on sitten tuomittu viikon kävelykieltoon, eikä tässä kyllä tee mielikään muuta kuin istua. Nyt on sentään toivoa, että tilanne lähitulevaisuudessa paranisi, kun kävi ilmi, että neljällä muullakin fammulla on ilmennyt sama vika. Magneettikuvauksen jälkeen selviää, mitä voidaan tehdä.
Paitsi että ilmeisesti se on vielä sittenkin vähän hakusessa, mikä varmasti auttaa. Pikkujuttuja tuntuivat olevan, kaavitaan vähän kudoksia pois tai katkaistaan jänne tms.
Ihmeellisen paljon ihmisessä tuntuu olevan tarpeettomia osia. Joskus tuntuu, että yleisin turhake on järki...
Mutta siis tohkeissani kudon nuttua ja harmittelen, kun en pääse katsomaan ennenkuin viikon päästä. Toki olen jo kuvan nähnyt.
Koirien mielestä ulkona tapahtuu nyt jotakin osallistumista vaativaa. Koska olen polttopuita vailla, lähdemme yhdessä katsomaan, mitä pimeydestä näkyy. Ei tässä metelissä kuitenkaan voi edes kutoa.
2 kommenttia:
ONNEA uuden perheenjäsenen johdosta! Mahdat olla malttamaton, kun et pääse Pientä katsomaan. Voi että, on se aina ihanaa, kun johonkin syntyy Vauva!
Kiitos! Odotan kyllä innolla että pääsen tutustumaan pikku-ukkoon.
Lähetä kommentti