Koira on kipeä, sekin. Tai sitten vaan syvästi murheellinen. Olen yrittänyt tutkia, missä tauti esiintyy, muttei se osaa kertoa. On vaan, tuijottelee eteensä eikä innostu edes ruoasta.
Varasin maanantaiksi ajan lääkärille, jos se rupeaa ihan tosissaan kuoleentumaan. Toinen vaihtoehto on se, että kahden viikon oleskelu kanssani on masentanut sen tykkänään. Kun ei tehdä lenkkejä eikä touhuta puutarhassa, istutaan vaan. Koiraparka.
Mulla on itsellänikin varsin kohmettunut olo. Ihan konkreettisesti, kun en jaksa kantaa puita, että saisin lämmitettyä. Ja henkisesti, oltuani turhan panttina näin kauan.
Etätyömahdollisuus on askeleen lähempänä, mutta vaatii taloudellista panostusta. Hulluko olen, kun lupaan maksaa melkoisen summan saadakseni selvittää kollegoiden sotkuja sairaslomalla? Omissakin on tarpeeksi, eikä niistäkään haluaisi maksaa.
Olen yrittänyt saada puhelinyhtiöltä vastausta, miten kauan kestää saada laajakaistan narunpää tuvan seinään. Mitään ei ole kuulunut. Olen tietysti huono asiakas, kun tarvitsen vain sen narun, kaikki tarvittavat boxit ja virittimet tuodaan sorvaamosta.
Eivät ajattele, että hyvä ja nopea palvelu saa ottamaan uudelleen yhteyttä, kun jotakin tarvitsee. Mulla mm. puhelin vetelee viime henkosiaan. On samantekevää, mistä sen hankin, mutta taatusti en sieltä, mistä ei saa palvelua.
No, mun ostoillani ei ole mitään vaikutusta minkään firman tulokseen ja yhteydenoton viipymiseen voi olla montakin hyvää syytä. Kunhan marmatan, kun en kestä odottamista.
Puhelimen ostoa ei voi välttää. Entisen akussa pysyy lataus muutaman tunnin, ellei sitä käytä. Ei edes yön yli. Kun vaan tietäisi, minkälaisen hankkii tilalle.
Peurat ovat parhaillaan syömässä tuossa metsän reunassa, parinkymmenen metrin päässä. Vähän aikaisemmin ne olivat toisella suunnalla ja menossa poispäin, mutta ovat näköjään kiertäneet aika lenkin. Niiden suojaväritys on etevä, niitä ei oikein huomaa ennenkuin liikahtavat. Nämä ovat valkohäntäotuksia, onko ne nyt uuden järjestyksen mukaan valkohäntäkauriita? Sellaisia pieniä metsäkauriita näkyy myös joskus, kuin bambeja.
Nyt me murheelliset ja raskautetut siirrymme lorvikamarin puolelle, josko siellä vähän mieli virkistyisi koirillakin. Tai odotellaan nyt sen verran, että peura/kauris-ryhmä siirtyy muualle einehtimään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti