Meillä on Seurantalon naapurissa koulu. Ja sen vieressä Homekoulu. No, mukulathan sairastuu semmoisessa koulussa, joten nyt tarvitaan uusi rakennus.
Toisella puolella koulua, aivan seurantalon rajalla, on vanha opettajien asuntola, joka myös Impilinnana tunnetaan. Tyylikäs 50-luvulla rakennettu tukeva talo, jota ei ole remontoimalla pilattu, muttei myöskään pidetty priimakunnossa.
Homekoulua korjattiin muutama vuosi sitten, mutta osoittautui, että 70-luvulla on osattu tehdä niin eteviä homepesäkkeitä, ettei niin tämän vuosituhannen korjausyritykset pysty. Purkuun vaan.
Yhtäkkiä kesällä kaupunki tuli siihen tulokseen, että nyt on pantava hösseliksi, ja pani myös. Tilattiin kolme suunnitelmaa, ja niistä valittiin yksi, jota alettiin panna täytäntöön kenellekään puhumatta ja ketään kuulematta. Suunnitelman mukaan Impilinna puretaan, tie Seurantalolle muutetaaan mahdottomaksi vinkkeliksi ja koulun biologiantunneilla käyttämä kasvihuone hävitetään. Uudisrakennus tulee näkyvälle paikalle keskelle ehjää kokonaisuutta.
Maakuntamuseo oli siinä uskossa, että rakennus on suojeltu. Siinä on ollut suojelumerkintä kaavaa suunnitellessa, mutta hyväksymisvaiheessa merkintä on poistettu.
Koska näin suurta hanketta ei voi loputtomiin pitää piilossa, suunnitelma tuli julkiseksi pari viikkoa sitten. Osa kaupunkilaisista esitti heti vastalauseensa, ja he ovat saaneet tukea usealta taholta. Näyttää siltä, että asia käynnistää ison periaatteellisen keskustelun kaupungin kaavoitustavasta ja suhtautumisesta kaupunkilaisiin yleensä.
Tuuletusta tarvitaankin. Toisaalta kaupungin virkamiesten on hyvä ottaa huomioon, että kaupunki on sen asukkaita varten, eikä kaupunkilaiset ole yhtään sen tyhmempiä kuin he itsekään. Toisaalta kaupunkilaisten on hyvä huomata, että kaavoitus- ym. asioita pitää seurata tarkasti kun ne ovat vireillä, ja puuttua ajoissa suunnitelmiin, jotka ovat omituisia tai joista on tulossa susi. Varsinkin tässä tapauksessa, kun maakuntamuseokaan ei ole muutosta havainnut, olisi ollut tarpeen joku tarkkasilmäinen kuntalainen.
Itse olen eniten huolissani seurantalon kulkuyhteydestä. Jos mäelle nousevan tien alapää kääntyy suoraan sivulle, ei pelastus- ja huoltoajo enää ole mahdollista.
Olemme tehneet tuntikausia töitä rakennuksella, anoneet ja saaneet avustuksia talon kunnostamiseksi käyttöön ja nyt kunta aikoo tehdä tyhjäksi koko hankkeen.
Sen lisäksi haluaisin ehdottomasti Impilinnan säilyvän naapurinamme. Olisin itsekin halukas ostamaan asunnon sieltä, varmasti moni muukin.
Kaiken kaikkiaan en voi ymmärtää tämän Turun taudin leviämistä kuntaamme. Miksi joillekin ihmisille ainoa merkki nykyajasta on se, että entinen hävitetään? Näyttää vielä siltä, että näillä samaisilla ihmisillä on erehtymätön kyky löytää kohteeksi aina ne kaikkein kauneimmat rakennukset ja alueet. Vaikka niinhän sanotaan, että yhden kaunis ei ole kaikkien kaunis.
Vaatii todellista sitkeyttä ja halua vaikuttaa asioihin että jaksaa vastustaa tätä hanketta ensimmäisen purkupäivän aamuun asti. Onneksi näitäkin ihmisiä meiltä löytyy. He saavat täyden tukeni ja kaiken kunnioitukseni. Viimeisenä keinona on vissiin kahlehtia itsensä Impilinnan rapunkaiteisiin.... Sielläpä sitten tavataan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti