On kerranki semne kukka etten tiär mikä sen nimi on. Ruusute joukos viihty.
Uutt tiatto: Tiuku o oikkias, tämä o nimeltäs rohtorasti.
Täst se alka. Katri Vala alotta kukinna ja koht on koko airaviarus täyn kukkivi ruusui.
Lilli kans ot tänä aurinkko mun täkillän. Mahtok mittä ruskettu...
Lissä aurinkonpalvoji: kärväne istu porston pöyräl lämmittelemäs ja orotta vissi, et pääsis livahtama overaost tuppa. Hämhäkiverko näkyvä kans hyvi:)
Papula ruusu kukki siäväste tädykkeitte keskell.
Nämä ei viäl kuki, mut myähemi kyl. Näitten piräis olema sinikuuliljoi, mut ova vissi jotta jättilai, ko tuleva vuas vuarelt suuremiks. Lehre o nyy jo hyvän sopplautase kokkossi.
Piäni ei ol nämäkä nurkantakan kasvava vuarenkilve. Koirat tykkä kahistel tual lehrette joukos. Niit ei näy siält lainka mutko kahin kuulu. Pajukartio haask orotta pääsy saunanpessä.
Tuvan päättös o mun koristeelline vanh kanelin, ko meina tänäki vuan tehrä pali omeni. Juhanusruusu ruppeva varisema, mut ova viäl ihan piukas kukkassi.
Jälles kuva samast paikast sauna rappult päi puutarha. On kiva verrat eri vuareaikoin otettui kuvi, kui puutarha elä ja muuttu ko aik etene. Kasvihuanepark menet kattolevyjäs talvel eikä ol ollu kettä korjamas.
8 kommenttia:
II juhannuspäivä ja mun vihaamani Yksinäinen Hermotuuli on just meneillään! Yritän olla niin kuin en huomaisikaan sitä, muta kun on niin kylmäkin. Juhannusaatto oli ihana, mä lojuin lepolassessa ja riippumatossa. Toki taisin olla melkoisesti kiinni "padassa ja kattilassa", tyttäret tulivat pesueineen kylään. Oli kyllä isolehtinen sinikuunlilja, mun lempiomppujani kasvattelet, niitä vain syönkin kotimaisista ompuista. Mukavaa ja rauhaisaa oloa loppujuhannukseksi!
Kylmää ja tuulista on täälläkin, suvinaapurit juur lähtivät kaupunkiin. Onko pojat niin erilaisia kuin tyttäret vai pelkästään mun perikuntani, niistä ei ole kuulunut mitään moneen aikaan. Mutta niinhän sanotaan, että kun ei kuulu mitään niin kuuluu hyvää.
Riipumatto pitäiskin kaivaa esille, siinä on mukava torkkua. Leppoisaa pyhäpäivää sullekin!
Sininen kukka näyttäisi äkkiseltään rastilta, Peltorasti tai vielä harvinaisempi Rohtorasti. Tai sitten ei. Arvailen vain. Kylmä tuuli täälläkin puhaltaa helteiden jälkeen.
Kiitos, yritän etsiä googlesta. Sain sen viime vuonna Santtiolta, muttei sen nimi pysynyt päässäni :)
Rohtorasti? Ihan outo, mutta kaunis on. Valtavasti muutakin kaunista, täällä Roissa on juhannusruusu alottelemassa kukintaa.
Ah, sulla on se ihanuus vielä edessä! Se on aina vähän murheellista kun joku ruusu lopettaa ja tietää, että vasta ensi kesänä se kukkii uudelleen.
Upeit kuvii ja tunnelmii! Mää ihastusi toho rohtorastihi. Siniset kukat, korkeel varrel, oijoi. Iha uus kasvituttavuus mullekki.
Pitääpä ottaa enempi aikaa jossai välis ja käyr sun vanhemppiiki postauksii läpittes.
Ilost viikojjatkoo!
Mul kävi ihan samal taval. Ei se ollu minkään näköne ko toin sen Santtiolt, mut nyy on jo komias. Sopii hyvin tonne vaaleanpunaste ruusuje joukko.
Lähetä kommentti