villasukat

Meil on  kaik lumi jo sulanu pois, viimäsöine sare vei lopukki kellarinhalssist. Aamul ol sorvamon pihal jäät, mut onneks huamasin ajois.
Nyy näyttä aurink paistavan. Sorvamon piha o hiljane, naapuryksikös käy kuhina. Meilläki on jo ens viikol tyät käynnis.
Tämne suur tehras on niinko kippi ko se ei käy. Tääl on kylm, kaik ääne kaikuva ja piänikin kolahrus kaja hiljasis halleis. Ko tehras käy, se niinko henkittä ja elä. Kone kolkuttava ja puhkiva ja ihmise ova ain menos määrätiatoseste jottan tekemä. Nyy me muutama, kon tääl olla, haahuilla säikähtäne näkösin nurkis ja toimiteta tyät verkalles. Ei ol mittä suaranaist kiirut ja olo on eine epävarma.
Taikk sit muns tuntu vaa, ko tiärän et loppu lähesty, ainaki mun osaltan.
Elämä tehta ulkopualel jatku entiselläs. Vein pitkäst aikka eilän koirat frisöörin. Sohvi trimmattin koht ja mää istusin viäres ottamas oppi. Paris tunnis takkusest koirast tul nii siävä ja siisti. Lillin jourusinki jättämä sin, ko kasvattaja o viäl toipilas eikä jaksan molemppi peräsin nyppi. Haen vanha frouva tänäehtost kotti ja sen jälkke mun täyty ruveta itte pitämä koiraten turkeist hualt. Huh.
Sohvin viimetalvinen penikk ol siäl kasvattajal kans. Hän ol tullu sulhassi orottama. Voi ko se ol söpö! Oikken piänenkokkone ja ilone flikk. Kiva nährä niit jälkkenpäinki, et kumseks ne kehitty.
Vaik lumi onki sulanu, ni kylmä pakka vaa olema. Ja se ei sovi mun nivelillen ollenka. Ei aut kovinka pali, et lämmitän torppa eine enemmän, eikä seekä, et puen enemmä roitei yllen. Kylmä kangista lihakse ja sen jälkke alka särky. Lisseks liikkumine käy vaikkiaks ko o vallan kontas.
Entäs ko viäl tule lunt ja varsinki jäät! Niinkaua mene hyvin ko saa oll omal pihal, ko siäl on harvo liukast. Mut ko täyty lähte ton pimiöil teil ja pihoil, misä ei ol hiakotuksest kuulttukka eikä valo muut ko vihjeks, ni ei kyl tee miäli hehkutta, et kiva ko tul talvi.
Mul onki nykysi valla vaatimattoma ilo: aamukaffe juamine ja lehre lukemine o yks, saunominen on tiätty toine ja kolmas o see, ko menen ehtost nukkuma ja puen yllen flanellise yäpuvu ja villasuka. Paitti kerra viikkos, ko Takkupää on käymäs, sillo ei tarvita flanelli eikä villa...
Kui voiki semne asi ko villasuka jalas sänkys olla nii turvallisuut antava asi? Lämmin sänky ylipäätäs on ehroton. Sit ko on hetke maanu fällyje al ja jala ruppeva lämppemä ja tuntu et uni tule... ei voi paremppa ol.

Juu, jos vaihteks keskittyis johonki asiallisse.