torstai 1. marraskuuta 2012

hyvinvointi hakuses

Aamukaffe ja lehre lukemine men tänä miälenkiintoseks: en pystyn istuma niin kauat, et olissi saanu eres voileivä syäryks, saati kaffemukillist kyytipojaks. Oli pakko noust välil ja kiärttä ympärs tuva, kepin kans nii et koirat karasiva porston pualel.
Nee ei tykk ko käytän keppi, se pakka kaatuma heijä niskas ja muutonki olema vaaralline.
Kaffe jähtys mikä ei eristä mun hyväntuulisuuttan lainka, etenkä aamul.
Lehres ol monttalai uutist, muitaki asioi jo eikä pelkkä vaalihöpinä. Siin välikävelyitte aikan kerkesin hunterama tavallist paremi lukemian kirjotuksi.
Ihmise voiva huanoste, mikä o selvä aisia ko joka päiv kerrota irtisanomisist. Ko muutonki uutisointi keskitty valla kaikki huanoste olevi asioihi, ei ol ihme jos elämä näyttä synkält.
Mut toisen kaut, aika paljo on kysymys myäs mailma muuttumisest. Ihmiste vaatimustaso o noussu mun miälest noppemin ko elintaso. Nyy ollan köyhi jo siin tilanttes, misä nelikymment vuat sit oltti vast hiuka vähävarassi taik peräte kohtullisest toimentulevi.
Koko perustoimentulon kaava o muuttun ja semmone, mikä enne ol juur tavallist, o nykysi osattomuut ja syrjäytymist.
En san tätä moittiaksen mut ko ihmettelen. Tämä o vissi sitä sukupolvete välist kuilu :)
Nyy kumminki tarvittais kannustamist ja elämäusko vahvistamist. Ja auttamist, mut sil taval, et ihmisel säilyis usko omin kykyihis. Joskus nimittäin huama, et ihmissi auteta avuttomiks. Ja ko tottu sihe ete ite tartt vastat mistä, ni se kykyki häviä.
Uskossin, et suurin osa nyy tyättömiks jäävist ihmisist mialumi panostassiva siihe, et tyättömyys jäis hyvi lyhkäseks. Tot kaike tarvita perustoimentulo, mut muuto vois heilt kyssy, mitä semmost appu he nyy tarvittisiva, mikä auttais heit selviämä itte tulevaisuures. Aika moni tiätä vastaukse, ko vaa joku jaksa kysyt. Ja luavuut mukka, ei kaiken tarvit olla nii tiukkapipost. Vähemmä pyrokratia ja vahtimist, enemmä keksimise ja yrittämise ilo.
See olis kustannustehokkamppa monel taval, pitkäs juaksus.

No juu, mul o ollu vaikkia yä ja aamu, sen tähre mailmanparannus houkuttele. Oma hyvinvointi o hukas, mut mul on kaapis purkki, mist sitä löyty. Löyryis vaa kaikil yht helpol.

5 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Tärkee asia ja hyvin kirjottelit, vaikka kamalasti kivisteliki. :)

Piu kirjoitti...

Ei mittä niin paha ettei jotta hyväki:)

vilukissi kirjoitti...

HYvin kirjoitit! Tämä on melkoisen outoa aikaa ja me sen huomaamme, me, jotka oomme saaneet elää edes jonkun aikaa sitä vanhempaakin aikaa. Tämän päivän suurimpia ongelmia (omassa työssäni nähtynä) on pikaluottojen lisääntyminen. Mä olisin valmis lopettamaan tässä paikassa, työttömyydestä viis, ne kaikki pikavippilaitokset, moni pelastuisi, jos niistä päästäisiin eroon. Voi kamalaia juttuja.

Mun pitää nyt lukea, mitä muuta olet tänne toimitellut.

Isosti voimahaleja!!

vilukissi kirjoitti...

Siis oon mä huolissani työttömyydestä mutta tuo mun älähdykseni tossa pikavippilainojen kohdas tarkoitti sitä, että vaikka pikavippitehtailta tulis työttömiä, niin en niistä välittäisi, kunhan vaan ne laitokset loppuis. Ne lisää vaan pahaa oloa.

Piu kirjoitti...

Vilukissi, oon samaa mieltä pikavipeistä. Koen niiden mainostamisen jotenkin moraalittomana, ihmisen ahdingolla rahastamisena.
Ja kiitos haleista! En tarvii enää keppiä...