päivittely

Nukusi aamuste nii makkiast, et tyäkaver pääs yllättämä ja herät mun seittemä aikka. En muist kosk olis semmost tapattun viimeks.
Mul on nyy semne hiukan pöllättäny olo, ko heräsi nii äkkin. Taikk kyl mar kaik äkki herävä, mut mun tarvitte saar rauhas aukast silmän, tunnustell oloan ja niinko asettu olemaha ennenko nousen ylös. Tomne yhtäkkine hyppämine pystö enneko silmäkkä on kunnol auk teke päiväst jollantaval sekavan. Mun päässäni siis.

Joo'o, on se joskus muistaki syist sekasi. Myännän.

Ole ollu kiirune mukaval taval enkä sen tähre ol käyny tääl avautumas. Puutarhahommat o sujunu aika hyvi, vaik olenki ain jälkke kippiä. Takkupää uhras pyhäpäivän mun kans olemisse ja mee saatti monttalai semmost tehryks mihe en olis yksinän pystyn. Kasvihuaneki on nyy korjattu ja pensasmustika siirretty paremppa paikka.

Olen myäs tilannu airaseippäi, saara trekool lailles airatuks et lakka rusako ja peura  tramppamast siäl. Taikk paremminki koirat pysy pihas mut saava isomma alue juaksentelemist varte.

Lilli läks eilä mammalomal, mee Sohvin kans oroteta uutissi tääl koton. Sohvi käy ain ulos mennes haistelemas portil, et meniks se äite varmasten täst eikä ol tullu takas. Vähäkoira vaikutta hiuka yksnäiselt ja olenki ajatellu et otan hänt taas mukka ain ko on mahrollist.

Nyy on piiput hajal. Kamal kasa rikknäissi tiilei on kamari akkuna all ja katol on pressut tellinkeitte pääl. Ens viikol piräis muurmestarin sit tulema.
Samas revitti porston sisäkatto auk ja otetti märät villat pois. Mut siält tul pehu ja roska! Mee olin ko riihelt tulos ko tyä ol tehty. Se saa oll nyy loppukesä saakk auki et kuiva, sit laiteta uuret täyttet talveks ko kato on kunnos. Nyy jos viäl katto vuata ni see valu suara porsto lattial, ei muut ko ämpär al vaa.

Yhtä ei tullu home taikk lahosiäne haju ko avatti katto. Olin hiuka peljänn et se olis ruvenn märäntymä mut onneks nii ei ollu käyny. Yks hiirvainaja löyrys ja ampiaisenpesi muutama, siin ol kaik mitä kymmene vuaren aikan ol porstovintil kokkontunnu.

Olen sentä kerjenn tänäaamuste lukema sanomlehren ja mun pist silmä yks juttu. Lehre mukka vaan kolmasosa vanhemist pistä lapslisät säästö kakarittes tileil, kaik muu käyttävä ne elämisse. Kirjotukses ol hiuka semne sävy et tämä olis vääri ja et mukula ei opi säästämä ko vanhema ei näyt esimerkki.

Ensinnäkkä en ymmär mil taval nämä kaks asia liitty toissis, sil et vaik vanhemma ei säästäiskä lapslisi voi ne silti opetta lapsilles rahankäyttö.

Ja toiseks, sillon nelikymmentluvu lopul, ko lapslisä ruvetti maksama, se tarkotetti nimenoma äiteil käytettäväks lapsen tarppeissi. Voi oll sattuma et ruvetti puhuma lapslisäst eikä äitenpalkast, sil et semmostaki sanontta sillo viljeltti. Tarkotus ol helpotta perhen toimentulo, ko äiten ol huan käyr töis jos ol enemä mukuli. Ja olen kyl sitä miält, et jos on vara säästä koko raha lapsen tilil, ei sitä tarvittis nosta lainka. Semne ajatus, et yhteiskunt tuke jonku säästötilin karttumist, tuntu kummalliselt. Vaik säästämine sinänsä o hyvä ja tarppeline asi.

Muut huamautettava en löytän, tv-liitte sanaristiko täytin.

Ulkon o nii satte muatost et tarvitte menn hiukaks aikka kokkoma tiileskivei pois akkuna alt. Ehjimmist laron kasvihuane lattia, rikkeny kokkon kassa ja istutan pääl kivikkokasvei. Kuvi tule joskus.