tiistai 8. tammikuuta 2013

kylillä

Kävin kirkonkylässä asioilla ja huuuh! olihan keli.. Kylätie oli paksussa sohjossa ja piti sompailla kieli keskellä suuta, että pysyi ravilla.
Eikö ole kummallista, että kun oikein suunnittelee päivänsä, niin siitä tulee ihan pahuksenmoinen kaaos. Mikään aikataulu ei pidä ja lopulta antaa itsekin periksi ja ottaa asiat niinkuin ne tulee.
Mikä tietysti on hyvä, niinhän pitäisikin jotta säilyy järjissään tässä hullussa maailmassa.
Vaan olisin nyt sentään suonut, että tänään jotkut suunnitelmani toteutuisivat.
Mun PITI leipoa aamulla, vaan siihen tuli pikku siirtymä. No ei se mitään, leivon kirkolta palattuani.
Kun olin jo lähes kylillä, soittaa tuttu ja kertoo, että sovittu tapaamisemme siirtyy kolmella vartilla. Huoh.
Päätin pitää kiinni aikataulustani ja jättää siirtyneen tapaamisen väliin, mutta kaupassa törmäsin mukavaan henkilöön, jonka seurassa päädyin nauttimaan teetä ja sämpylää. Siinä meni mukavasti se kolme neljännestä joten suuntasin kuitenkin tapaamiseen Walon mäelle.
Jossa osa porukasta oli myöhässä. Ja kun tulivat, juttua riitti yli tunnin.
Koska sinne pitää vielä palata kokoustamaan jo kuudelta, huomaan että leipominen on ehdottomasti  siirrettävä huomiseen. On tässä vielä muutakin tehtävää.

Se näkemäni iso rotta taitaa sittenkin olla vesimyyrä, joka on kuulemma ison rotan kokoinen. Sanoo Wikipedia, josta on tuo huono kuva:


Tämä toinen Googlen kuvahausta löytynyt on hieman parempi:

Ilmeisesti otus voi erityisen hyvin lintulaudan antimilla, sillä se oli kyllä vesimyyräksikin kokolias. Jostain syystä mua ei ahdista ajatus myyrästä niin paljon kuin rotasta.
Nyt pitää penkoa pakastimesta jokin leivänkannikka aamuksi ja ahkeroida muutenkin, jotta edes loppuehtoon suunnitelmat pitäisivät kutinsa.

5 kommenttia:

Sari kirjoitti...

Olen huomannut tuon saman. Suunniteltu aikataulu pettää aina, mutta kun alkaa vaan tehdä hommia ilman suunnitelmia ehtii vaikka mitä. Viikonloput yleensä pidänkin tällaisina vapaina niin saan hommia joskus tehdyksikin.

Anonyymi kirjoitti...

Ei mitenkään miellyttäviäotuksia, mutta rotta on kyllä jotenkin vielä iljettämämpi kuin vesimyyrä.

Aikataulut ja suunnitelmat, niillä on tapana heittää itsestä riippumattomista syistä;)

vilukissi kirjoitti...

Se on muuten vissi, että nopeasti saa päivänsä sotkuun ja sekavaksi. Ja aina ei ole syy itsessä. Olin alkuviikosta melkoisen huonossa kunnossa iskiaksen takia ja päätin jo edellisenä iltana, kun tiesin, etten millään pysty menemään töihin, että luen, luen ja luen ja nukun ja nukun ja luen...välillä kahvia, jos saan itseni ylös petistä...niin eiköhän tullut tuttavani käymään...yritin hiuksiani alaspäin, ja yöpaitaa nätisti isojen villasukkien päälle ja etsin puhdasta aamutakkia...vaikka ei vieras kauaa istunutkaan niin...en sitten lukenut enkä nukkunut...jotenkin en saanut enää mistään kiinni. istuin, makasin, laahustin ympäriinsä. Normaalisti en edes sano kenellekään,koska olen lomalla, jos loma on lyhyt. En halua päiviä, joissa on kellonaikoja.

Vai on sulla myyrä, (tuo ei tosiaankaan ole rotta, kyllä rotan heti tunnistaa), se on kyllä totta, ettei myyrä harmita ja inhota niin kuin rotta tekee.

Piu kirjoitti...

Sari: Joo, kun vaan tarttuu ensimmäiseen hommaan ja alkaa siitä, ilman suunnitelmia, niin yleensä sujuu hyvin.
Rantakasvi: Meidät on vissiin aivopesty uskomaan, että rotta on ilkeä. Se näyttää kyllä siltä...
Vilukissi: Issias on ikävä vaiva, johon kannattaa ottaa kunnon painkillerit heti alkuunsa. En yleensä tuputa särkylääkkeitä kenellekään, mutta iskiakseen on paras ottaa.
Vaikka vieraat on kivoja, niin ne joskus tulee huonoon aikaan. -Tuo on kyllä tuttua, pieni häiriö saattaa viedä koko päivästä puhdin pois eikä saa enää kunnolla lorvittuakaan.

Anonyymi kirjoitti...

SINULLE Piu olisi haaste blogissani. Jos rottajahdilta ehtisit katsomaan;)