torstai 6. tammikuuta 2011

99 v

Ei mittä erikoist tänä.

Saimi-täti täytäis 99 vuatt. Jos hän eläis. Mut ei hän elä ko mun miälessän. Ja sillonki hän o valla muuttumaton, ei eres mun miälikuvituksen riit vanhentama hänt liki satavuatiaks.

Ole nukkun aamuste liian pitkä. Pää tule kippiäks ko nukku liian kaua. Sen tähre keiti päiväkaffet koht aamukaffen perä, see helpotta pääsärkky.

Nyy o viimäne viikoloppu ko ei ol mittä velvollisuuksi. Käytän sen tekemäl nukkekotti ja pitämäl ittellen seura. Ens viikol alka opaskurssi ja nukkiskurssi, niit tarvitte ruvet alustama. Mut sihe o viäl aikka.

Ulkon tuule, puuskast tuult mikä lennättä lunt alas puist ja katolt. Torpp natise suuremmis puuskis. Pikkulinnuilt tuul viä siämene nokast ja heil tule ylimääräst vähti syämisen kans. Närhel ei ol sitä haitta, see pistele ruakka liiveihis aika vauhril.

Niinko huamat, ei ol mittä tapattun/tapattumas eikä erikoisest suunnitelmisakka, nii et päätän tämä lähetykse nyy tähän. Kiitos.

4 kommenttia:

tiuku kirjoitti...

Meillä noi eläimet kilpailee aamuisin siitä, kuka saa minut aikaisemmin hereille, vaikka olisin kukkunut kuinka myöhään illalla. Kissa toimii kuin kapellimestari ja saa muut mukaansa.

Piu kirjoitti...

Kissat kyllä herättääkin, niin munkin kissani joskus tekivät. Nämä nykyiset karviaiset ovat niin persjalkaisia etteivät pääse sänkyyn, joten saan niiden puolesta nukkua vaikka kuinka kauan.

vilukissi kirjoitti...

Voi ku aina osaasimmakin nauttia, ku ei tapahdu mitään. MOnasti arki rassaa ja se sitä parasta eloa kuitenkin olis. Mä saan pitkistä nukkumisista alaselän kipeäksi. Huonon ei oo koskaan hyvä. Säkö alat pitämään opas- ja nukkiskurssia?????

Piu kirjoitti...

Joo, tosin opaskurssista päävastuu on kansalaisopistolla, mun tehtävä on vaan pitää homma kasassa. Nukkiskurssia olen vetänyt jo muutaman vuoden. Opettamallahan oppii parhaiten itsekin:)