Tiistaina lähdimme ajelemaan itään päin. Kepin jätin kotiin, tarkoitus oli kuntoilla ja katsastaa pikkukaupunkia. Kyyti oli turvallista.
Koirille oli tehty mukavat oltavat taakse: takapenkki nurin ja puhdas lakana alle jotta kelpaa makoilla eikä tule kuuma. Sohvi kuitenkin yökkäsi jo Eurantiellä ensimmäisen kerran. Lilli on tottunut matkustaja eikä ollut moksiskaan, väisteli vaan tyttärensä pukluja.
Perillä en jaksanut kaivaa kameraa kovinkaan usein esille, mutta Fredriikkan puutarhasta oli pakko näpätä kuva. Siellä oli sadetin toiminnassa, joten en päässyt lähemmin tutustumaan istutuksiin.
Fredriikan kahviastiasto on kaunis, samoin alla oleva liina.
Tervahöyryn kannella maistui kahvi, rakennuksessa oli vissiin paahtimo. Mukavan viileä paikka sekä päivällä että illalla.
Kävimme syömässä molempina iltoina aivan ihanassa ravintolassa, mutta ne kuvat ovat kännykässä. Kunhan ehdin...
Kotimatkalla poikkesimme Fiskarsissa. Huomatkaa koirien kätevä "jakohihna", jolla Takkupää sai tyyrättyä molemmat elikot yhdestä narusta. Itsestäni ei ollut paljon iloa koirantaluttajana, ne vetävät sen verran ikävästi.
Pari päivää oli ihan riittävästi, kun kuntoni oli kuitenkin vielä huono. Sinnikkäästi yritin taapertaa putiikista toiseen ja onnistuin aika hyvin. Kiipesimme jopa kirkolle, joka sijaitsee sentään jonkinmoisen nyppylän laella.
Tällainen lyhyt kaupunkiloma on kaltaiselleni maalaiselle juuri sopiva. Varsinkin ilmastoitu hotellihuone oli ihana. Saatoimme jättää koirat sinne nukkumaan, eikä tarvinnut huolestua niiden voinnista. Tosin en saanut nukuttua sen jäähdyttimen hurinassa, mutta kotona on aikaa nukkua.
Mitään suuria hankintoja en tehnyt, yritän kuvata tänne ne vähät mitkä mukaan lähtivät. Ruoka ja juoma olivat tavalliseen tapaan pääasiat. Ja maisemien katselu, vaikka selvin kuva päässäni on Porvoon mukulakivistä. Jouduin katsomaan enimmäkseen tarkasti jalkoihini, levähdyspysähdyksien aikana saatoin tiirailla muutakin. Kaunista oli, voisin hyvin asua pikkukaupungissa ellen asuisi maalla.
2 kommenttia:
Meki oltiin Fiskarsissa heinäkuun alussa ja viime vuonna Porvoossa..samoja polkuja kuljemme! Hotelliyö oli kallistunu huomattavasti sitten viime oleilun! Vähän moitin Fiskarsia siinä, kun siellä kaikki putiikit menevät kiinni kello 17, iltasella jaksaisi kierrellä paljon enemmän. Yksi pellavamekko jäi kaivelemaan..nyyh. Kävimme Billnäsin ruukissakin. Porvoossa yövyimme Porvoon Wanhassa Mitassa (om. Mer-ja Tam-mi). Fiskars on kyllä ihku pakka. Siellä asuu tuttuakin kul-ta-sep-pä Kirs-ti Dou-kas. Ennen osattiin tehdasalueiden rakennukset todella tehdä kauniiksi!
Kas vaan, yhteiset polut:) Mieli olisi tehnyt Wanhaan Mittaan, mutta se oli niin kallis, että tyydyttiin halvempaan. Taisi olla hyvä veto näillä helteillä, sillä kävi missä vaan vanhan kaupungin talossa niin aina oli sietämättömän kuuma, tuulettimista huolimatta. Putiikit olisivat tosiaan voineet olla auki näillä ilmoilla iltamyöhään, mutta tietysti myyjilläkin on raskasta. Jos kesät muuttuvat tällaisiksi, opitaan meilläkin pian viettämään siestaa.
Lähetä kommentti