Käven puutarhas piänel kiarroksel koiraten kans ja syyllistytti koht kahte rikokse. En uskall enä tänä menn koko trekoolihi.
Yriti ensi perata vesiheinä pois ruusute juurest, huanol menestyksel. Sit läksi kiärtämä ja huamasi, et räkätitte mansikmaa lykkä oikke aikataval marja. Rupesi sit tyynest marjavarkkaks ja noukesi suuhun makkioi kypsi mansikoi.
(Meill o näättäk räkäteil oma mansikmaa, et mul tarkotetu saisiva oll rauhas. Käyrä vuarotelle toisissan varkkais.)
Sohvi ol mun kanssan niinko ain ja Lilli jossa kaukempan varjos. Räkäti pitivä aika meteli pihlajas mut luulin et he oliva kiukkussi ko söin heijä marjojas. Kunnes sit sain kätten semmose hiuka maistetu marjan ja heitin sen Sohvil, ko seisos pitkäs heinäs puskate takan. Se onneton marja osuski räkätinpoikka, mist me ei olttu lainka tiatossi. Se peljästys, rupes piipittämä ja yritt lentto, mut myähäst see sit jo oli. Sohvi mettästysvaisto heräsivä ja naks vaa, räkätt ol hiljane. Emolinnu suutusiva meil mut mitä kukka enä siin vaihes vois, muut ko laitin perkaushanskan kätten ja kiikutin vainajan komposti.
Sohvi hiuka ihmettel kui mää häne saalis varasti, ko luulis marjavarkkaures oleva tarppeks syntti, mut ei laittan hanttinka. Ja mansikoist men ny hiukaks aikka maku.
Jos tehrä lissä rikoksi tänä ni teen sit uure raporti. Jote mittän kuulu pitkkä aikka, ni ole vissi kistus (=vankilas)
6 kommenttia:
Minun Sofiani on kissa ja vastaavia "rikoksia" tapahtuu silloin tällöin. Tosin en ole vielä saalista mansikalla heitellyt. Eipä ole tosin mansikkapeltoakaan enää. Kiva, kun pääset jo päivisin liikkumaan ilman sauvoja. Kuntoutus edistyy hitaasti mutta varmasti. Toivottavasti löytyy kiva matkakohde kesälenkille.
En minäkään olisi sitä mansikkaa juuri siihen heittänyt, jos olisin sen ipanan nähnyt. Hämmästys oli suuri kaikilla paitsi Sohvilla.
Kyllä nyt iltasella olisi keppi tarpeen, mutta en anna periksi. Saa nähdä kuinka käy...
Oma kissani söi aikoinaan kesyn oravan, jota äitini oli ruokkinut ikkunalaudalle...häntä vain jäi jäljelle.Oli sulla hyvä osumatarkkuus! En ole maistanut koko kesänä yhtäkään mansikkaa, tai no, yhdessä kakussa oli päällä puoliska, oli pakko syödä. En ole ollenkaan marjojen ystävä, karvas vesi nousee suuhun, kun ajattelenkin marjoja ja jos syön jonkun verran, niin suu menee rikki. Yritin kerran tivata lekurilta syytä tähän, mutta en ole sen viisaampi nytkään.
Mulla taas menee suu rikki tuoreesta ananaksesta, joskus myös purkitetusta. Jotain niissä on.
Syön marjoja tuoreena puskasta, vähän pakastan vadelmia ja mustaherukkaa, mutten keitä mitään mehuja tai hilloja. Jos marjoja jää, niin varisevat pensaan alle. Takkupää jois mehua, muttei syö marjoja, en tiedä miksi.
Takkupäällä on varmaan sama ongelma kuin mullakin. Mehuja minäkin voin juoda ja tykkäänkin kovasti! Mulla menee huulet rikki kiwihedelmästä.
Missä sä oot?
Lähetä kommentti