Nii se vaa alko tyät ja touhut.
Perjantaehtost syätti Takkupään kans kravui. Ko tunnus et tule kylmä yä, etei viittin oikke ulkon istut, ni ajateltti et koitetast katta kasvihuanehe. Tule sillekki sit käyttö tänä suven, ko siäl ei ol mittä ollu kasvamas.
Meil oliki vaik kui kiva! Laitetti kaik lyhry, mitä loyrys, roikkuma katost, mää repäsi vanhast lakanast hianon pöytliinan puutarhapöyräl, ko oli nostettu sisäl ja siit jäi viäl kappala sivupöyrällekki.
Tänä vuan syätti kanttarellikeitto aluks, jotta lämmint tarvitte ain syär ja juamaks meil ol kuahuviini.
Kravu oliva isoi ja tänä vuan oikke hyvi. Meil ol hauska vissi, ko tultti tuppa ja nukkuma joskus kolmen mais. Aamul.
Lauanta tiätty nukutti pualen päivä ja sit Takkupää jälles läks.
Mul ol josta tullu niimpali virtta et rupesin pesemä tuva akkuni. Otin tuplat alas (nee o ollu paikallas koko suve..), liotin liimapaperit pois ja pesin klasit ja pokat nuukaste yltpäält. Laiti kaik takas ja ripusti puhta verho ja oi, ko ol kaunist! Ja hyvä miäl! Ja väsy! Huamakka, väsy...
Täyty viäl joku päiv tilkitä ja laitta uure liimapaperi, enneko tule kylm. See jäi tekemät.
Maananta men tyäpaikal ja tunnus hiuka niinko olis ollu öksyksis, mut kotti osasin kumminki tul. Tänä ole tyätöitte lisseks hoitan kulttuurseura rakennusmestarin virkka ja huameltta täyty menn jälles sorvamol.
Mut se väsy. Munt o väsyttän oikke aika taval viime päivin. Ja öin.
Lauantan väsytt se perjantaine valvomine ja sit se kolmtuntine akkunitte kuuramine. Nukusin yässe oikke makkiast. Pyhän touhusin jotta muut mut nukusin kumminki liki neljä tuntti yhte meno enkä ollu maananta-aamuste yhtä väsyny. Tyäpäiv ja pitk ajomatk teki sen, et nukusi viimäsyänäki oikke hyvi, vaik jäseni särki.
Ei mun olekka enä uni hukas. Mikä helpotus. Kui voiki käyrä nii hermoihi see etei saa nukutuks. Ja kui seeki tule ny, ko sais nukku, eikä vaivan sillo, ko mukula oli piäni ja valvottiva. Sillo ei olis lainka haitan piän unettomuus. Huoh.
Laiti äske nii hyvä ruakka, et saa nährä, tulek sitä säästetyks huamiseks vai ahnetunk tänä kaik. Joskus tarvitais toine ihmine hillittemä, ko itte ei pyst. Taik ei tahro.
Meijän katti o nykysi oikke ahmatti. Se syä kupillise raksui aamuste ennenko se mene ulos. Sit se toristettavaste syä kolm-neli hiirt päivä mitta ja ehtost ko se tule sisäl, se pitä kamala meno jote kuppi ol täys. Mihe maha se niit oikken tunke, ko se ei ol lainka paks? Kyl koirakki etus perkava ko ruast on kysymys, mut katti pistele kokkos nähre moninkertaseste. Vai ollek meil kalorittomi hiirei...?
4 kommenttia:
Tota samaa mä oon pohtinnu, kun kissat on syönny kaikenlaist mettän ja pihojen ruokaa hirveet määrät, siis ne mitä oon nähny, ja silti ovat ihan normikissan kokosii.
Nyt ku tulin niitten kans tänää opetteleen kaupunkieloo, ni kissat söi iltapalaks kukin 2pss kissaneinettä ja kaikki halus viel pussillisen lisää ennenku kykenivät rauhottuun mahas vieree.
On ne, kalorittomia hiiriä! Meikäläinenkin miettii, josko niihin siirtyis kokonaan? Just niin.
Vai klasien pesuakin, apua...tulisikko tänne käymään, niin täälä olis sitä samaa. Meinasin mutta meinaaminenkin aiheutti saman energian tuhalauksen kuin oisi mennyt ite toimintaankin. Kun mun ei tarvinnu tiist-keskiv töihin, niin mä nukuin yhtä soittoa 8,5h...ja kun menin tänään töihin, niin joka tunnin pää heräsin..., siis yöllä. Muistan ikkunoiden liimapaperit, sulla on tosiaan siellä kaikki aitoa! Kippis, hiirille! Ja meillekin!
Mun pitää katsoa, josko löytäisin 2 nutturaneulaa, jotka löysin kirpparilta kerran ja ne eivät ole mummani omia, Saat ne, jos vain löydän ne! Silmälaseista...vain kaksissa laseissa on sangat ehjät (lasit ovat kyllä eritt voimakkaita) ja lupasin niistä toiset pikkusisarelleni. Muut lasit ovat olleet jatkettuina kuminauhoilla ja villalangoilla!!!
Partapappa: Hertta on muuten syönyt ihan järkevästi, mutta vissiin ulkoilu vie niin paljon enemmän energiaa että hiiri-lisä ei tunnu missään.
Vilukissi: Kyllä, aitoa on :) Joskus siihen väsyy, mutta ko vähän odottaa niin se menee ohi.
-En kuule ollenkaan tarkottanu rohmia sun mummus klaseja ja tukkaneuloja!! Ne on sulle tärkeitä ja mun tukkani pysyy kyllä kaupan pinneillä nyytissä. Eiköhän niitä taas jostain löydy, sitä lattianraossa olevaa ei saa muttei nuttura yhdellä pysykään. Klasien tarve on viime kädessä vähäistä, mä voin ostaa semmoset vanhanmalliset kakkoslasit, kunhan toimeennun. Huoh. Mutta me on ansaittu kyllä malja, skool meille!
Lähetä kommentti