kova hinta

Tehti eilä keskimmäise pojan kans pihasiivo, ko on kerra lava pihal. Saatti koko lava täyttö ryänä, se ol jälles lissäntyn ittekses ko en ollu vahtinu.

 Katol on pressut ko luvatti saret, mitä ei ol kylläkä tullu. Ainaka viäl.

 Lava on ihan täys, vaik ensiks ajattelin, etei sin pali mittän pistettävä olis.

 Pressu roikkuva akkuna eres ja paukkuva tuules. Nurmikko ei ol leikattu enkä tiär kosk leikatanka.

 Siit hualimat leimukukat yrittävä keventtä tunnelma. Näit o seittemä eri färi punast, täsä näky kolm. Ja ukohattu joukos.

 Pari färi lissä. Erot on piäni mut selvi ko luannos näke, kuvas ei niinkä.

 Kattoremppa tule kalliks. Mun vaival vaalima humalaporttin men kanivinoks. Samal tuhoutus yks köynnösruusu, mink olin kans juur saanu uskoma, et hän viihty paikasas. Toivota nyy et heil riittä into kasvamisse viäl ens suvenakki.

Täsä o tuho aiheuttaja. Ko yks miäs siirtä tommost telinet, se ei ain men sinne mihen pitäis. Kaik mikä on tiäl mene nurin ja poikki. Syreenist veretti moottorsahal pualet pois et ylipäätäs mahrutti tuaho seinäviäre. Huoh.

Rahallist arvo täl tyäl en uskall eres ajatel, mul on koko aika semne olo etei mikkä kustannusarvio enä pirä paikkatas. Mut pääasi on, et katost tule hyvä.

Meil men pojan kans eilä yli kolm tuntti siin siivousurakas. Sauna mentti puale yän tiätämis ja sit kaarutti kumpaki peti. Aamuste en meinan pääst ylös sängyst ja koko päivä olen kulken kepin kans, ko muns ei ol tervet paikka. Poik vähä moites ko näk kui huanos kunnos olen. Mut mitä siit, piha o ny siivottu kumminki.

Eka Vekara käve kans näyttämäs uutt autoas. Oliki ostan komian pelin. Mee kolmisi sit potkitti renkkai ja puheltti miäsmäissi autoasioi niinko sillon kuulu, ko jollan o uus ajopeli. Sit poja läksivä kotti ja mää istusi keinutuali toipuma. Oli onnelline olo ko kaik mukula on nyy käyny munt kattomas viiko sisäl. En muist kosk olis semmost viimeks tapattun.

Saunas ol eiläse kylpemise jäljilt viäl tarppeks vet ja puit et pääsen tänänki sauna. Siäl parane taas hiuka lissä. Huame on sit taas uus päiv.

tuuliajol

Mult on taas vaihteks karonnu elämä.

On kuulkka aika mullistus ko tämsel erakol on kaks miäst mekkaloimas katol. Et se mun torppan kestäki semmost turjamist! Eilä läksin pois pöyrä viärest ko tunnus et välikato putto niska. He kiskoiva vintti semssi jessukse pitki ja paksui puit tukema vesikatto ja oli jo iha varma, et siin käy huanoste. Tänä ole onneks pois jos kumminki tapattu jotta.

Miätesi aamuste lähtiessän, et se on myäs aikamoine luattamukse osotus, ko päästä kaks melko viarast ihmist muljama kottis. Nykki jätin avame ove, et he pääsevä vintil. Heil o mahrollisus tutkit koko talo ja vaati usko toise ihmise et anta sen mahrollisuure.

Mul ei ol luanistan mikkä tekemine ehtosi sen jälkke, ko tyämiähet on lähteny. Mul o sihe mennes menny kaik voima ja energia enkä pyst enä ko nauttima hiljasuurest. Telkkari en ol kattonu koko viikkos, ko he kirvottiva antenni pois tiält eikä ol laittan sitä takas. En kyl ol kaivannukka.

Olen myäs huamannu, et ko olen ny ollu hiukan paremmas kunnos pari päivä, ni en millä tekis mittä mist tule kippiäks. Olen täl haava nii kertakaikkise kyllästyn kippiän olemisse ja oikkiastas olemisse ylipäätäs, et voissin vaik muutta toisel paikkakunnal. Taik toisse maaha. Jos siit olis appu.

Kattelin vaatekaupa ikkunas villatakki. Tunnus et juur tommose tahtoissi vettä yllen. Onk se merkki siit, et suvi sais loppu? Et voisis pukke päälles jotta muutaki ko kesäkrekkali. Toisaltas ole näitte tyätyäpäivitte aamuin oikke paneutunu pukemisse. Voisin ruvet pitämä keskikkäste muatiploki :D

Ko koton kulke ain siin samas pairas ja farkuis taik kuumin päivin iankaikkises mekos, ni ihmiste ilmoil lähties teke hyvä nosta peili esil ja oikke miätti, mitä laitta ylles. Ei siihe kovin paljo tul vaihtelu, ko mul on kaik vaatte musti taik valkossi eikä niitäkä montta, mut siit hualimat. Taik sen tähre, kuis sen sit tahtoki ajatel.

Ens viikol o sit loma. Jos sit helpottais ja sais taas tyyrätyks elämätäs.

harmitust

Joku raja tarttis kerjämiselläki ol.

Mul o alkan tul viikottaisi kirjei silt nukkuvitte hyväntekeväisysyhristykselt. Et yhrel rahamääräl saa nii mont rokotust taik koulureppu taik mitä millonki jossa kaukases maas. Kyl vissi saaki, mut jos he lähettävä mul kuus kirjet kuukaures ni sihe mene enemmä raha ko mul o vara lähettä.

Näit kirjei rupes tulema kiihtyväs tahris se jälkke, ko sitoutusi osallistuma toise samalaise seuran kautt kummilapse ylöspitto. Vissi hee meinas et ko yhrel luppa, ni luppa toisellekki. Kirjeis o eine syyllistävä maku, mut see voi ol lukija miälkuvistustaki. Kerra olen heil kertonu, eten tahro semssi kirjeit postlootahan, ko ole vallan kykenevä ottama itt yhteyt jos tunnen tarvet. Ei sil mittä vaikutust ollu enkä ol uurestas soittan.

Nyy olen lisseks ruven saama tält kummikakaran kaittijalt kirjei, et mul o maksui rästis. En ymmär kui se vois ol mahrollist, ko maksu mene automaattivelotuksen mun tililtän joka kuukaus. Ja on menny kans, sen olen tarkistan.
Näit kirjei on kans tullu ny koko alkuvuare ajan, nii et ruppe olema jo muutaman kuukaure maksut siäl postikuluje osastol. Kummimukul saa oll vissi ilma.

Olenki ruven harkittema, et taita mun vähäset avustukse ol tarppe jossa muuhal ko tyällistämäs tehottomi aikussi. Ja ruppe riittämä tämne lakkamaton kerjämine.

Voi kyl ol, et se on tehokastaki, vaikkei juur minu tepsikkä. Joku toine voi pelkäst kyllästymisest heltty. Ja sen uskon, et järjestöil on rahantarvet, kenel ei olis. Mut joku raja sentän tarttis pittä.
Mun miälest.

tyät käynnis

Meil o alkan kattotyät. Kaks miäst purka katto ja teke uuren tilal. Olen aamuste tilan roskalavan pihal et saara kattohuavariakalat viätty kaatiksel. Kamal ko siitäki tule huano omatunto, et se tartte viär kaatopaikal eikä sitä voi käyttä mihenkkä hyäryllisse.

Perjantaehtost oltti Takkupään kans Raumal Mustan pitsi yäs. Väkki ol paljo liikkel ja tunnelma mukava, mitä ko ol nii lämmiä ilma ja kaunis ehto. Koton istutti viäl trekoolis jonku aikka nauttimas hämysest yäst.

Lauanta tul vähäpoik perhes kans marjoi noukkima. Hyvä ko heil kelpas, ete valla varis puska al. Pikkane Taavi kans noukes marjoi, mut yhtläisest ajo niit pois ämpärist jos ei pitän vaari. Poik ol kurejas täyn, mut ei tehny mittä paha, oli vaa vilkas. Isän kans he kävevä hiukan kävelemässäki ja naapuris kyläs, ko poja aik rupes tuleman pitkäks.

Kaik musta viinmarja ei ollu viäl kypsi. Puskat on nii valtavi et alamaisis oksis marjat o viäl raakoi. Valkose varisiva jo kovaste, punase saatti kaik taltte ja iso osa karviaisist. Päivä men mukavaste ja mun o miälen hyvä ko näi jälles Taavitakki.

Tämä viikko o viäl tyätöit ja sit olen kaks viikko lomal. Kattotyä lahotta mun lomamatkasuunnitelman: mun pit mennä Issonkyrö 1700-luvu markknoil, mut sillo o juur se huapakattotyäpaja, misä laiteta kattohuapa mun talollen. En oikke voi lähti liassu ja sanno et tehkä nyy hyvä tyät...

Hiuka harmitta, ko en viimäsvuannaka  päässy. Ens vuan sit, jote taas tul jotta estet.

Ilma onneks eine viilennys, ete miästen tarvit semses kamalas kuumures katol heilut. Nyy ei vaa saisis satta ainaka viikkon, et tyä etenis aikataulus.
Monelaissi vaatimuksi.

hiljast

Olettak huamann, kui mailma o hiljentyn? Istusi eilä ehtopäiväl keinus ja oikken kuuntelemal kuunteli, et laulak jossa eres yks lintu, mut ei mittä. Ei inaustaka. Ei eres tuullu yhtä, nii et olis jotta puitte humina kuulunu.

Ei muut ko koirate läähätyst. Heil on kuuma ja ko vähä väli tarvitte juast ja haukku jotta häiriö, torellist taik kuvitelttu, ni läähätyksest ei meina tul loppu lainka. Komenna välil ne sisäl et rauhottuva ja muistava juara.

Muistattek, ko yhten vuan jourusi paketoima kirsikoi sukkin ete ampiaise olis syäny kaikki marjoi? Tänä vuan ei ollu sitä murhet, sil et kirsikkapuu on kualemas eikä tehny ko yhre kirsika.

Faarelmi sit tuleki paljo. Penssa ova iha väärälläs marjoi ja raakilei. Siroin keväste versot tukevaste, mut paino on niin pali, et toine tukipuu o menny poikki. Ei se pelkästäs marjoje painost ol katkennu, meil o ollu muutama rajump ukkospuusk. Ihme ete ol puit kaatun.

Nii, faarelmi tulis nyy. Mut ei niist ol syätäväks eikä pakastettavaks. Enkä aio niit myyräkkä.

Kärpäse syävä ne. Olettak ikän kuullu taik nähny?
Ne pirulaise imevä faarelmat tyhjiks. Eikä niit ol mittä iha vähä, eikä vaa yht lai. Koko pusk kuhise kaikenkokossi ja -muatossi kärvässi.

Ei mul ol nii suurt sukka taik nii mont, et voissi suajel faarelmat samal taval ko kirsika muina. Eikä aut myrkyttäkkä, sit ei voi itekkä syär. Voisik niit amppu? Miäl tekis.

Mää ole rauhalline ja joviaal ihmine, mut tomse häirikkökärväse saava mun murhahimon herämä. En voi enä men likellekkä, ko primitiivireaktio vaani takaraivos.

Naapurtorpast ol sunnunta lehres myynti-ilmotus. Ans katto kumssi ihmissi tule. Ole jollantaval nii tottun olema tääl itteksen ilma naapurei, et en oikkestas välitäis kenestäkkä. Muutamal tutul ole kertonu, et nyy olis mahrollisuus pääst oikke mun naapuriksen, mut kamal vastu on suasitel kenellekkä torppa, mitä ei ol hoirettu viimäste viirentoist vuare aikan millän taval ja mikä o iso remonti tarppes.

Toisaltas olis kiva, ko joskus näkyis valo naapuri akkunast. Paitti et mun on tiäviaruspuskan kasvanu niin tihiöiks, ete siält mittä näy.

Ja aniharvon kukka pääse naapureitas valittema. Paras ratkasu olis ko ostais itte koko mörskän.

Olen loputakki keksiny ittellen systeemin, mil saan tehryks hiuka pihatöit. Kykenen yhten taik kahten ehton tekemä istutus- taik ruaholeikkuutöit trekoolis, taik mitä ny millonki on tarvis. Sit olen taas niin kippi et mene kolm päivä toipumisse. Sen jälkken kykenen taas hiuka töihi. Täl taval ja Takkupään avul saan piretyks nurkat jonkunäköses kunnos ja miäliki on paremp. Toipumispäivät koitan kulutta lueskelemal.

Ens viikol piräis sit alka kattotyät. Saa vihron nua paukkuvat pressumytyt tualt katolt pois ja kunnollise suajan talol. Alka ol viimäset ajat tehrä semssi töit.


Kuvalisäys, toristusaineistoks:

 Kattoka nyy, niit o iha jessuksest, kärvässi.

 Tommost jälkke sit tule. Kuka noit vois syärä, yäk.

 Sentä jottan kaunistakki löyrys. Kuuliljal on kaunis kukka.

 Ja tämä on Akrimarketi flikkate mukka kameleonttileht. En ol ikä enne nähny. Siin näky myäs kui se on istutettu hakken keskel. Pajukko vähene ja kukkase voiva hyvi.

 Koirat istuskel kivel sil aikka ko otin kuvi. Ja ain katota eri suuntti, jote ol mittä häiriöt.

 Lilli olis taas trimmaukse tarppes. Tukk silmil ja korvat tomse turssa.

 Muatovalio-Sohvi oli näkevänäs pellol jotta miälenkiintost. Hän o myäs saanu päähäs rikkaruahosiämeni, muistattak niit semssi ko tarttu housulahkesse eikä irto millä? Sohvi kanta niit päässäs tavan takka.

Viimätteks nappasin viäl kuvan siit mist talvellakki: saunan trapult päi puuhuanet. Viherkäist on.

kulttuurelämä

Eilä ol hiano ehto kulttuurriantojen paris.

Ensiks käven hakemas Takkupään mukka ja mentti Naantali syämä. En ollu maananta jälkke syän kunnollist ruakka enkä eilä oikke mittä, nii et ruak maistus mahrottoma hyvält. Ostetti viäl jäätelöt rannast, ko käveltti takas autol. Nam.

Naantalis o iha oma tunnelmas näin kesäsi, varsinki ehtol ko väki kävele ja pyäräile rannas, istu syämäs ja kaljal taik mitä kukaki sit teke. Ainuv häiriö ol mukula, niit ol paljo. En ymmär et mukulitte kärryt tarvitte tuar ravintola sisäl enkä sitä, ete niil opeteta mittälai käytöstavoi. Eilä ei onneks ollu pahimppi kiljukauloi ja häiriköi liikkel, ainaka samas ravintolas.

Sit ajeltti Rymättylä teatteri. Heil ol parkkipaikoist hiuka pula, mut mee lykätti Siäväne tiäviäre orottama, ei hän sen kummemppa paikka tarvinnu, kiltt auto.

Näytelmä ol hyvä, esitys ol hyvä, näyttelijä kesäteatterilaisiks erinomassi. Hauska et ihmisist, mik on tunten jo kymmeni vuassi, löyty tämssi uussi puali. Mää olin valla ihastunu Mähöse :) Hän o muutonki mukava miäs, mut nyy hän yllät. Harmi et tänä o viimäne esitys, olissin voinu menn toisenki kerra.

Loppupualel esityst rupes pisaroima, ei iha satteks asti mut hiukan kumminki. Ihmisil tul aika vähti. Olivak sokerist vai mikä kiusas. Mää tapon hyttyssi vissin kilo (enkä syän yhtäkä) ja silti on kintut täyn puremi.

Olin koton hiuka yhre jälkke yäl. Oli pakko lukki viäl kirja hetke aikka, ko muuto ajatukse pyärivä viäl esitykses. Aamuste heräsinki vast tyäpuhelime soitto. Toivottavasten kuulostin silt, et olin ollu hereil jo kaua.

Kyl vaa tarvittis ussemi kerät luus ja lähti muuhal näkemä mailma. Koton on kiva, mut sit sen vast huama, ko vähä käy kylässäki. Ja tuuletta päätäs.

Hyvän- ja pahantekko

En ol joutun vankila enkä ol riakkunu festareil, mut ko olen käyttän kaike aikan ja voiman trekoolis. Takkupää on tiätty tehny suurimmat ja raskaimmat tyät, mut mun vähäsekki ponnistukse viävä aikka, puhumattaka niitte suunnittelust...
Puutarhas on kaik kukkin koko suven, ko on ollu sopivas määräs saret ja paistet. Käven paseeramas kameran kans:

 Köynnösruusu New Dawn kukki tänä vuan taas komiaste. Köyti hänt hiuka et kukat näkyissivä permmi. Hänel tarttis tehrä kunnolline tukikehikko.

 Westerland valla ylittä ittes. Kukat ei kest kaua, mut ne on komioi ja hauskase muatossi.

 Mun ikisuasikkin myskiruusu Ghislaine de Feligonde.

 Tämä on uus tulokas, keväste istutettu ja toivo mukka hänest tule kans köynnösruusu. Nimi en saa ny miälen, mut kovaste hän on kukkimisen toimes vaik mitta on vast vaja pual meetri. Vesiheinä on tykästyny kasvama hänen kanssas:(

 Toine uutukaine, Champlain. Ostin, ko Akrimarketi flika ei tiänny, kumne se on. Matal, hehkuvan punane kanadalaisuutuus, ei oikke mun juttun. Mut hän saa ol tosa ruusupenki reunas. Häne takanas o kotimaissi uutuuksi, Tove Jansson, Lumo, Toukoniitty ja Sävel. Ja lujaste ukontulikukka, mikä levisty iha joka paikka meil.

 Viljapellos o jo tähkä. Kesä on parhamillas. Meijä aitaprojektis o piän seisatus, mut joku päiv taas jatketa.

 Tuaksuvatukka kans kukki ja olettek huaman, et hänes on aika hauskat knuput? Tua kukka o jollan taval kauhia vilpittömä näköne.

 Mun uus rakkauten, nukkapähkämö. Kui voi olla kasvil nii pehmiä lehre? Käyn hänt hivelemäs joka päivä, koht hän vissi lähte karkku ko näke et tulen. Häne ja kati välis näky jalopähkinän taimi, mikä on nyy mone kova kolaukse jälkke toipumas. Lihavi voikukkiaki näky olevas..

 Vaalevanpunane syysleimuki o aukassu yhde teriö. Toise aukkeva sit peräs, mut tämä saa ny yksnäs loista.

 Ilone yllätys ol, ko huamasin etei mun ritarinkannukse olekka kuallu. Toi kirjavlehtine vuahejuur teke kyl parhas, mut viäl ainaki olla henkis.

 Toise färine kukki kans leimukukkie takan. Huanos hapes o molemma, mut jos saissi vihron tänä syksyn perattu tämän viirakon.

 Palaval rakkaurel ei ol mittä hättä, hän kyl etus perka ja tunke ylös vaik kumsest pusikost. Ja kukki komiaste ja kauan.

 Kiitolline ja kiittämätön kärhö viäresi. Toi punane kukki kiltiste joka vuas, ollek Stockholm nimeltäs, ja viäres on joku valkone, mink lehre ova kyll kaunei mut ko se ei kuki. Ei vaik mitä tekis. Mut olkko ilma, lehrejäkki voi ihailla.

 Täsä on taas se mun miniruusun. Tua kukka on teekupin kokkone :) Makso euron...

 Tämä on yks kaunemppi ruusui, Rosa Mundi. Piän, pyäriä pensas mikä kukki kolm-neli viikko heinkuus ja teke musti kiulukoi.

 Ritausma on hiuka rähjäne ko se ei tykk sattest. Mut on yht kaunis ko ennenki jote sara.

 Mun ainuvat kesäkukkan, kahres koris portin piäles.

Naapur ol kasvattan ja toi. Ne on ilosefärissi, ko vaa muistais kastella ussemi.

Uussi istutuksi olen tehny, ton puistikon pualel saunan taakse. Istuti mm. kellovaivero, pukinpenssa, okakirsika ja ruusui tiätty. Olen kehittän uure menetelmä, mikä sopi semmosel ko ei pyst kaivama eikä perkkama: istutan kaike paksun katten keskel. Ostin uure oksasilppurin ja teen sen kans haket, mitä levitän pensaitte juure katteks. Pysy rikkaruahot paremmi kuris eikä tarvit niimpal kastell.

Puutarhatyät ei ain ol pelkästäs hyvi töit. Ain joutu valittema, kuka saa kasvat ja misä, mikä o rikkaruaho ja mikä koristeelline taik hyärylline.

Välil tule huamamattas tehryks vahinkko ja sit on surkkia olo pitkä aikka. Eilä niitetti vatukko tualt saunan takka ja ensiks men ampiaisen pesä (mikä oli vissi jo hylätty ko kukka ei kiukustunu, onneks) ja sit jonku pikkulinnu kahre korre vara kiikkuma rakennettu pesä, misä ol viäl muniakki. Melkken tul itku, ko huamasin. Se ol niim pikkane ja hualelliseste tehty. Toivon et saan kasvatettu tilal semmost pusikko, misä viihtyis tämäki pikkulintu minkä koti men.

Tänä o suunnitelmis lähte kesäteatteri yänäytökse Rymättylä. Suvel voi vähä rillutellakki, ko on valuset yät.