myrskyn jälkeen

Laulun väittämän mukaan on myrskyn jälkeen on poutasää, ja se kyllä pitää paikkansa, ettei nyt sada. Mitään.
Mutta tuulee kovasti ja olenkin toimitellut ulkoaskareita letti sojossa.
Tuuli lennättää mukanaan kaikenlaista, männynkäpyjä ja oksia saa ihan varoa.

Olisi hyvä päivä leikata omenapuita, mutta kun meinaa tukka lähteä. Odotetaan seuraavaa sopivaa päivää.

Usein nähty näkymä saunalta puuvajalle päin ei juuri anna toiveita keväästä. Kuvat ovat viime viikolta.

Viikonlopun myräkän aikana vietimme tupapäivää, kun ei muutakaan voinut. Katti poseeraa tyytyväisenä,

 mutta Lilliä piti vähän komentaa pysymään paikoillaan, että kuva onnistuu. Hyvin onnistui, vai mitä? Ja minä vaan pyysin, että seiso siinä hetken aikaa. Ystävällisesti.

 ..ja mehän ei enempää patsastella! Nih.

 Sunnuntaina olikin sitten varsin kaunis ilma, kun lumentulo oli laantunut ja pilvetkin kadonneet. Teimme yhdessä lumitöitä, minä edellä kolan kanssa ja Lilli perässä. Katti valvoi työtä tuvan ikkunan takaa...

 "Tästä vois ottaa vähän enemmän.." taitaa Lilli tuumata.

 Saunanpolku on vielä ihan ummessa.

Lunta tuli sitten maanantaina lisää joten lumitöitä riitti vielä Takkupäällekin. Mutta aika nopeasti hanki kuitenkin laskee, kun aurinko paistaa. Tuuli osaltaan myös haihduttaa, joten ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin.

Tänään olimme ensimmäisen kerran vähän pitemmällä päiväkävelyllä. Metsätiellä oli ollut monenlaista kulkijaa, vanhoja tuttuja mutta myös uusi:

 Näätä oli tutkaillut tienvieriä. Kovin usein sen jälkiä ei täällä näe, meillä häärii enimmäkseen kettuja ja ilveksiä.
Maakotkia on silloin tällöin ollut useampiakin, ja niiden perässä tulee kaikenlaisia bongareita ja muita luontoharrastajia.

Pitänee vain nauttia näistä keväthangista, kohta ne ovat muisto vain.