Matti maata näyttää, jos ei muualla niin kaivon pohjalla, sanottiin ennen. Ja tämänpäiväinen auringonpaiste todella sulatti hankea sen verran, että vähän ruohoa tuli näkyviin.
Kaivossa sentään riittää vettä.
Olen viettänyt kiireisen työviikon päätteeksi lukusunnuntaita. Menin aamulla syötyäni takaisin sänkyyn ja luin yhden dekkarin.
Puolenpäivän aikaan nousin ylös ja keitin kahvit ja aloitin toisen kirjan.
Sen luettuani kävin Lillin kanssa ulkona ja katsoin vähän eilisiä telkkariohjelmia läppärillä. Juh.
Koskapa tuo kuu on täyttymässä huomiseksi, en todennäköisesti nuku lainkaan ensi yönä joten menen tästä sänkyyn kolmannen kirjan kanssa. Neljäskin on odottamassa, jos on tarvis.
Huominen päivä menee näyttelypäivystyksessä kirkolla. Tiistaina voisin taas vaikka maalailla kattoa ja miksei muinakin päivinä, ainakin aamupäivisin.
Kotonakin olisi puuhaa, pinolle pitäisi ja huussi tyhjentää ja vaikka mitä. Tiskata.
Mutta tämmöinen rauhallinen lorvailupäivä on tehnyt hyvää. Mulla ei ollut edes radio auki. Ainoa ääni on ollut Lillin kuorsaus. No, ihan aamulla aikaisin kuului ulkona mustarastaan laulua.
Kevät.
2 kommenttia:
Voi kun ihana sunnuntai sinulla oli! Kuulosti niin leppoisalta.
Hyvin elit koko pyhäisen päivän! Minäkin luulin kuun olleen jo täysi aikoja sitten...harmi..olen alkanut valvoa sen kasvamista ja sitten taas, kun se on täysi. Hittolainen. Mutta paljon olen minäkin lukenut niinä ja näinä öinä. Muuten alkaa ajatuksetkin kieppumaan, parempi vaan sitten ahmia kirjoja. ihania tuolia tuolla almepna lue alempana!
Lähetä kommentti