tiistai 21. elokuuta 2012

reissus rähjänty

Nyy o sit viimäne lomaviikko menos. Ahrista. Olis tarvinn lotot, päävoiton turvin olis voinu jatka koteloitumistas ja kukatiäs muarostu ens keväks perhoseks. Vaik pääkallokiitäjäks.
Oltti viimäsviikol siäl lomareissul. Käyttin papan lapsuuremaisemis Siipyys, kiärretti Santjärve rannal ja Puuperis ja oltti Pakankyläs häne serkkus tykön yässe.
Siäl meniki sit aikka nii, et mult jäi näkemät ussema semmost asia, ko olin etukätte suunnitellu. Perjanta käytti sentä Lapväärtin kirkos, misä pappa o päässy eres ja sit jatketti Kristiinankaupunkki kalamarkkinoil.
Heh, siäl ol yks koju misä myytti kala, toises myytti makkara ja muutama plastiikkpussi- ja pärekorikauppias ol niitte jatkon. Se ol nähty kymmenes minuutis.
Sentä sain papan ja Takkupään tulema kansan Lebellin kauppiastalo, mikä o hiano paikk. Museo siis. Mut mihenkkä muuhall he ei suastun tulema, ja ko poik rupes soittelema, et Takkupään tarvitte lähti merel, ni ei muut ko lähretti ajama kotti. Ajetti yht soitto Kristiinast kotti ja mul meni loppuehto melkken parkutes, ko sain niin kova säry.
Se sentä lopultas hellit ja lauanta tehti Keskmäisen kans hiuka rakennushommi. Pari päivä men parannelles ja eilä kävin naapurin kans siänimetäs.
Jos olen koko päivän iha verka, ni kuvittelissin, et ens yän sais jo nukuttu.

Oikkiastas mun pit kirjotta nuukemi lomareissust, mut en jaks. Mun kevätdepression on näämäs muuttun elokuun alakuloks. Taikk ollek pysyvä olotila. On niinko puuros juaksis.
Toisel kerral paremi.

1 kommentti:

vilukissi kirjoitti...

Vai elokuun alakulo, sitä on liikkeellä. Mä en saa yksinkertaisesti tehdyksi mitään. Noh, toki siirtelen tavaroita pinosta toiseen ja takaisin. Yritän illalla lukea mahdollisimman myöhälle...en tajua, mitä mun yöelämäänkin on tullut...herään jossain vaiheessa enkä tiedä nukunko vaiko valvon...ja olenko yksin kaksin vaiko onko talo täynnään vieraita. Ja aina seiniltä on putoamassa jotain. Se on turhauttavaa. En pelkää mutta ...aavemaista kuitenkin. Enkä ole edes kipeä mistään, niin kuin sinä saat taistella kipujenkin kanssa. Mutta eikö tästä suostakin taas nousta!