keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

valonpilkahruksi

En uskal viäl isommi hehkutta, mut see verra ajatteli kertto, et kyl vaa olin oikkias eilä. Päiv tul ain vaa paremmaks ehtot kohti.

Ensiks näytt et mailm mene valla mustaks, sil et mun koipen ol niin kippiät etten meinan kävelemä pääst. See asi ei oikke parantun koko päivän muut ko ehtost oli otettava troppi jälles. Onneks pääsin Takkupää lämmiä kainalo nukkuma ja nukusinki aika hyvi. Vast aamuyäst rupes särkemä jälles.

Toinenki asi pimens eiläst päivä: taas mun kirvesmiähen peruutt tulemises. Meinasin ruvet itkemä, mut ei siit olis ollu appu. Ei muut ko uus soittokiarros ja nyy mun oli pakko luavutta siit ajatuksest, et olis voittu pittä tyäpaja kesäkuu alus niinko o suunnitelttu. Puhelin pualenkymmene ihmisen kans enneko tärppäs. Semne ihmine mikä ol jo syksyl puhellu et hänel on töit koko kesäks tul koht kattoma tyämaat ja lupas tul ainaki tekemä tellinkit muuraril ja olema hanslankarin piipumuuraukses. Loppukesäst tehrä sit katto valmiks.

Kyl vaa taivaisä järjestä asiat ko anta hänel hiuka aikka. Kiitoksi jokattel ko on ollu henkes mukan. Uskon et silläki o ollu vaikutust.

Mul on niimpali kevi miäl et voissin vaik lenttä piäne matka. Ei haitta lainka vaik aurink ei paist ko me olen menos Kauppila riiht mittama. Ei haitta vaik ruppeis satama, mul o aurinkoine miäl kumminki. Kui voi näin piänes ajas mailm muuttu niin paljo paremmaks paikaks.

Olen semne, et saan tämsest voimi tehrä muutaki tarppelist. Tiärän et täsä tule mont asia laitetuks kuntto samal. Varmaste tule myäs takkui ja vastonkäymissi, mut murhetun niit sit ko ova kohral. Nyy nautin siit et näyttä hyvält.

Eilä sain sit hiuka trekooltöitäki tehryks. Oltti Lillin kans kahre, Sohvi ol frisööris. Lilli on kovaste raskaan, häne vattas o levi ja hän istuskel aurinkos mun lähellän koko päivä. Leikkasi ruusupuski ja aloti hiuka omenpuutaki. Käven kattomas näkyk Kyästi Kyykäärmet kivikos, mut en löytän. En ain hänt näe keväsi, mut viime suvenakki hän ol luanu nahkas multasäkki ja säikähri iha jessuksest ko avasin säki. Ei ol kiva jouttu yllättäe nokituksi eres pelkä nahkan kans, see verra mullaki on luantaist kärmenpelkko.

Ilost kesviikkopäivä muillekki!

6 kommenttia:

Sari kirjoitti...

Minulta olisi varmasti lentänyt säkki roskiin kiljumisen kera, enkä todellakaan kävisi katselemassa mistä käärme löytyy. Parempi kuin ei etsi, niin pysyvät piilossa.

Piu kirjoitti...

Köpi on asunut tässä vissiin kauemmin ko minä eli on alkuasukas. Siitä ei ole koskaan mitään haittaa, päinvastoin, mutta kyllä sitä säpsähtää jos sen yllättäen näkee liikkeessä. Enimmäkseen se ottaa aurinkoa kivikossa. Rouvat asuvat toisessa kivikossa, tosin yhden kanat tappoivat edelliskesänä.

Unknown kirjoitti...

Se o hyvä et löyty työlle tekijät.

Piu kirjoitti...

Eikö olekin. Helpotti kovasti.

vilukissi kirjoitti...

Jess! Kyllä asioolla on taipumus joskus lutviutuakin! Älä ny sitä Kyöstiä kattele...jestas, mulle tuli aivan vilu. Toki on hyvä tietää, joko son heränny, nottei mee samoolle apajille. Vai tekis sun mieli lentää...pian on pääsiäänen....

Ioosti haleja täältä sinne!!

Piu kirjoitti...

Ai helkkari, mä olin unohtanut että nyt on trullien aika! Se selittääkin lentämisenhalun. Pitää varoa etteivät tipauta alas kesken lennon:)
Rutistuksia sullekin!