Onkohan tupani turvonnut tiiviiksi, kun eilinen sade ei ainakaan havaittavasti valunut sisälle? Olin tosi helpottunut, kun missään ei vesi tippunut lattialle. Saatoin rauhassa nauttia ukonilmasta ja sateen ropinasta.
Kulttuuripolulle tuli yksi opastettava. Kiersimme koko polun, eikä maksusta puhettakaan. Onneksi ei sade juuri silloin yltynyt, eikä tuullut. Ensi kesäksi pitää miettiä tarkemmin maksu- ym. käytäntöjä.
Vaikka oltiin koko kesä vapaalla, aion silti pitää huomenna vapaapäivän ja tehdä Takkupään kanssa aidan valmiiksi. Jos hän siis vapailee myös. Loppupätkän kiinnikkeet ovat vähän siellä sun täällä, joten aika temppu jos saadaan aidasta suora tai edes sinnepäin.
Tarvitsen kohta raivauskohtauksen, sillä lähiympäristöni ei ole milloinkaan ollut sellaisessa kaaoksessa kuin tällä hetkellä. Ei tosin täällä sorvaamossa, vaan kotona. Entuudestaan tiedän, että tarvittava kipinä on vähäpätöinen, mutta ehdottoman välttämätön kunnon kohtauksen käynnistymiseen. Ja mikä nautinto, kun koti on taas entisensä. Mutta siihen asti siis elelen kuin kärsäkäs.
Tiistaina saatu uusi väliaikainen hampaaanpaikka katosi jonnekin samantien. Hammaslääkärin mielestä voin aivan hyvin elellä kolme viikkoa n. hehtolitran kokoinen kolo hampaassani. Mitäpä sitä nyt kaikkien hampaiden tarttis niin priimakunnossa olla. Huoh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti