Illalla talkoista tultuani jäin vielä hetkeksi istumaan telkkarin ääreen. Ulkona lämpötila laski siihen malliin, että arvasin olevan tulossa hallayön.
Sitä en arvannut, että se tulisi sisälle asti. Nukkumaan mennessä nykäisin kaapista vanhan jättipaidan ylleni. Jossain vaiheessa iltayöstä havahduin siihen, että jalkani olivat aivan jäässä polvesta alaspäin, joten kaivelin laatikosta yösukat. Olen joskus saanut sellaiset etevät sairaalasukat yösukiksi, koska jalkani ovat jäässä n. puolet vuodesta.
No, sukat lämmittivät jalkojani, mutta kylmä siirtyi ylöspäin ja seuraavaksi heräsin niska jäykkänä ja hartiat hytisten. Oli jo aamuyö, joten levitin aamutakkini lisäpeitoksi ja jatkoin unia. Ihan kirjaimellisesti: olin raksalla töissä kunnes kello soi ruokatunnille. Koko yön palelemisen seurauksena olo oli surkea ja lihakset jäykät kuin ainakin rakennustyömaalla olleella. Ulos mennessäni vilkaisin lämpömittaria: 2,2 astetta. Puolentoista tunnin kuluttua töihin lähtiessäni se näytti puoli astetta enemmän, ja mietin, oisko pitänyt laittaa auto lämppäriin.
Samoin pukkasi mieleen, että tuskin lähtisin joulukuun pariasteisena aamuna töihin ilman sukkia, hihattomassa paidassa ja vuorittomassa jakussa, kuten tänään. Tosin joulukuussa ilma tuskin lämpiää päivällä parinkymmeneen asteeseen, kuten toivon tänään käyvän.
Eilisistä talkoista tuli oikein hyvä mieli. Väkeä oli paljon ja valmiit tiilipinot kasvoivat. Kattomiehet aloittivat alusrakenteiden tekemisen, ja on toiveita saada järeä vekotin tiilien nostamiseksi katolle. Kaikki hyvin siis mäellä.
Tänä iltana täytyy vähän lämmittää tuvassa ja kaivaa yöksi lämpimämpi peitto. Voisi olla myös hyvä ajatus raivata ilmalämpöpumpun ulkoyksikköön kasvaneet juhannusruusut pois, jotta uskaltaisi käynnistää senkin vimpaimen. Ilmat tästä tuskin enää alkavat lämmetä ilman pumppua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti