tiistai 19. huhtikuuta 2011

trekoolis

Huament kaikil. Taikk päivä, jos luett myähemi.

Täst ei päivä voi enä ko paranttu. Ja mikä ettei, aurink näyttä naamatas Kuapamäe männytten takka ja ilm ruppe lämppemä. Yäl o ollu pakast, pikkase vaa mut kuitenki. Auto näyttä huuruselt ja nurmikossaki o hoppeine silaus.

Ole ollu hereil neljäst saakk. Luntioome ei antan nukku, vaikk olissi kuin päin yrittän. Koiti lukke, mut ko olin väsy ni silmät rupes vuatama enkä nähny kirjaimi.

Seittemä saakk kiärittelin ja tuskailin, sit nousin ylös. Kaffet juares luin nuukaste sekä leskelehre et Plarin. Oli monenkaltassi kirjotuksi vaaleist ja niitten tuloksest ja pohritti, et mitä nyy tapattu. No, se nährä koht ja seurava neljä vuatt saara ihmetell, mitä tul tehryks.

Tämä aik o semmost muutoste aikka. Nii valtakunnal ko omas elämässäki. Tavantakka huaman hunteravan, et jos nyy asussin rivitalos, ni tekissin nii taikk näi. Tämä olis helpomppa, tommost en voisis ajatellakka tehrä ja nii erespäi.

Ikä enne ei mun trekoolin ol näyttän nii suurelt eikä sen vaatima tyämäärä nii valtavalt ko nyy. Tyät riittä nyy enemä ko tavallisest, ko en ol parin vuaten voinu juur mittän tehrä. On pali semmost ko on päässy retuperäl ja tarvitte tehrä kokonas uusiks. Kukkamaa esimerkiks. En ol mikkä kukkapenkki-ihmine, mul o yks ainuv perennamaa ja seeki ny pahure hallus. Se olis tarvinn kaivat ylös jo kaks vuatt sitt, mut tekemät on. Yks mahrollisuus o luavutta ja istutta sihe pari pensast ja lykät ruaholeikkuril loput. Kyl nee sinne sit hävi.

Koitin viikoloppun haravoira ja leikkasin penssai. Se leikkamine sentä joinki suju, mut haravoittemist voi tehr vaa hiuka kerrallas. Lisseks mul on kompostit täynn, ne tarvittis tyhjenttä. Tairan pääst helpommal ko haen kaupast semse rautlankase kompostkehiko, kyl mar siinäki lehret mullaks muuttu.

Mää voihkin taas samoi asioi. Jos vuaren pääst tule viäl samalaist juttu, ni voitte muistutta. Sit on jo aik muutta pois.

Mut kyl tua trekool kans niin kaunis on. Krookukse lopetteleva kukinttas, viäres kukki posliinhyasinti. Lumikelloi ja sinililjoi nouse joka pualel. Nyy ruppe piha olema keväsi semne ko joskus haaveilin: piäni sipulikukki joka paikas pensaitte ja puitte al. Olen antan niitte levisty miäles mukka ja nii he on tehnykki. Samate orvokki o ruvenn viihtymä, se kans ruppe koht kukkima.

Haravoiressan löysi yhre yllätyksenki: ostin joskus syyshalvennuksest tuaksuorvokin taimi ja istuttelin ne eri pualil trekooli, ko en ollu varma misä he viihryissivä. Luulin et kaik ova kuallu, orvokk o säserä kukka, mut nyy löysin yhren ko on lähten kasvama ja levistymä. Oi kon tulin iloseks! Täyty pittä silmäl, meinaks see kukki kans, ko sit myähemi kesäl see paikk peitty mansika ja aronia al.

Näytäis et talvi ei olis tehny mittä tuhoi trekoolis muutama lumen taittama oksa lukuottamat. Lunt ei ol enä ko muutamas kohras ja mones penssas o jo suuret silmut. Yäpakkassi tule viäl ussemanki kertta, luulen, mut kesä siit kumminki sit tule.

Ko vaa nivelet kestäis.

2 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Mä en pysty vetäsyykää haravoimaa. Sen jos teen, ni pariviikkoo menee makoilles ja tuskaa tunties.
V:lle haluun kummiskii järkätä yllärin, niimpä hain V:n ruoholleikkurin sen vajast ja aattelin päivähuilin jälkee nykästä koneen käyntii ja sen avul keräillä kaikkee puist tippunutta roskaa.

Piu kirjoitti...

Sää olet sikkiä! Semsel kerääväl leikkuril saa kyl siivotuks, se on hyvä ajatus. Ja vaimo tule iloseks. Sen mukka tehrä ko voimat anta periks.