Ilmeisesti lihakseni ovat jo niin heikot, etteivät selviä hengityksen vaatimasta ponnistelusta jos olen makuulla. Varsinkin oikealle kyljelle kääntyminen aiheuttaa heti katkoksen. Sisäänhengitys ei käynnisty millään, tuntuu että pitää odottaa minuutteja ennen kuin saa vedettyä ilmaa keuhkoihin. Todellisuudessa aika on joitakin sekunteja.
Aikaisemmin hengitys on alkanut pelata, kun olen noussut ylös vuoteesta. Nyt kävi toisin. Saan tässä istuessani haukka henkeä vähän väliä. Se on epämiellyttävää vaikka ei vielä vaarallista. Helpottaa kun pitää mielessä että sisäänhengitys kyllä käynnistyy kunhan on piinannut jonkin aikaa.
Seuraava flunssa koituu kohtalokseni. Onneksi en saa kovin helposti räkätauteja.
Miksi tätä huononemista ei huomattu osastolla? Siksi kai etten ollut siellä potilaana vaan intervallijaksolla. Toki lääkäri kävi yhtenä aamuna juttelemassa mutta se oli enemmänkin sellainen Onko kaikki hyvin-käynti. Eikä minulla ollut merkittävästi hengitysvaikeuksia siellä ollessani.
Mutta nyt on. On ihan pirullista tämän taudin etenemisen kanssa. Juuri kun luulee ettei tässä ole mitään hätää, kaikki menee huonommaksi yhdessä hetkessä. Toisaalta olen muistaakseni esittänyt yläkerran ukolle pyynnön, että saisin lähteä täältä ennenkuin muutun vihannekseksi. Ja yleensä saan mitä pyydän.
Joten häntä pystyyn je eteenpäin, kun kaikki on kuitenkin hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti