kuvia kuluneelta viikolta

Tämä on varsin tylsä juttu, pelkkiä kuvia :)

Edellisviikolla valmistui tuvan uusi pöytä. Maalaus tapahtuu keväällä, kun voi jo vähän tuulettaa pahimpia höyryjä.

 Silloin oli myös melko sumuisia päiviä.

 Yhdessä silti käytiin terveyskävelyillä.

 Katin on pakko käydä katsomassa, onko siellä muuta kuin kanankakkaa...

 Peikkometsä on matkan varrella. Syksyllä haemme tuolta suppiksia ja mustia torvisieniä.

 Tässä on runsaasti ketunjälkiä, joita on syytä pysähtyä tutkimaan.

 Naapurikylä peittyy sumuun.

 Hauska tupsupäinen kataja pellon ojassa.

Pieni välityö Walon talolla...

 ...pitäähän puheenjohtajalla olla arvoisensa tuoli. Aloitin tuolin raaputtelun odotellessani jonkin muun homman etenemistä. Olen pelastanut tuolin jätelavalta silloin, kun taloa tyhjennettiin palon jälkeen. Riparilaiset olivat hyvin innokkaita kantamaan tavaraa jätelavalle.

 Tadaa!! Tänään on maalattu pieni kaista kamarin kattoa. Väri on Uulan no 1512 Naava. Näyttää katossa huomattavan paljon vaaleammalta kuin värikartassa tai purkissa.

 Telineiden hankinta oli aikanaan hyvä sijoitus. Ne ovat jo maksaneet itsensä moneen kertaan.

 Raskas työ ja runsaat eväät. Keittiön siivous pitää tehdä lähipäivinä.

 Ihana Reiska eli Reino-liesi, vähän ruosteinen mutta hyvässä iskussa. Noiden kaakeleiden puhdistuksessa meni tovi jos toinenkin, ne olivat pikimustat palon jälkeen.

 Kotiin tultuani lähdin tietysti "tyttöjen" kanssa lenkille.

 Ketun, oravan, rusakon, kärpän, peltopyyn ja peuran jälkiä riittää. Poikkiliikenne on vilkasta.

 Lillillä on selkämakkaroita, vaikkei olekaan yhtään lihava. Kuusen juuressa olisi jotain mielenkiintoista.

 Lantapatterin varoituskolmio on tarpeellinen, pudotusta on kolmatta metriä.

 Kettu on huilannut hetken ja jatkanut sitten matkaa.

Tämä ei ole 30-vuotisen sodan taistelutanner vaan kanavainajat on tuotu ketuille. Sitten niitä käydään yöllä ammuskelemassa. Kettuja siis.
Vaan nuo haaskat ovat myös korppien mieleen, ja noiden takia meillä kuuluu jatkuvasti korppien moninaista ääntelyä. Ne myös levittävät kanankappaleita ympäriinsä, joten kun vien koirat tuonne asti, on ne otettava remmiin loppumatkasta. Varsinkin Sohvi rakastaa kaikenlaisten kalmojen kanniskelua.

Olen pahoillani kuvien huonosta laadusta. Kameraparka on henkitoreissaan ja on tyytyminen kännykkäkuviin. Kuvat saattavat suureta jos niitä klikkaa, sikäli kuin niissä nyt on jotain tarkasteltavaa.