touhus

Olipas mukava viikonloppu. Vaik saro.
Taik ei koko viikoloppu satan, eilä vaa, mut sitä tuliki sit senki erest.
Sain tehryks ja toimeks kaikkilai, semmostaki, mitä en ollu suunnitellu. Piänt puuha piänel tehol. Oli oikke touhuhattu pääs koko pyhäseuru aja.
Lauantan paisto aurinko suurimma osan päivä ja sain siivottu piha aika hyväks. Jotta risunkokkomist ja pilkkomist viäl jäi tehtäväks, ja suurimppi nokkoskasvustoi täyty jolla aikka harventta, mut muuto syys-asiat o hyväl mallil.
Eilä sit saro ihan koko päivän. Joka paik ol vetel ja vett tipus puitte oksist jote sitä tullu taivalt.
Naapur pyys näyttämä leiviuunin lämmityst ja ko see oli saattu palama, ni ruvetti ihmettelemä häne tupla-akkunias, ko ei menny paikalles. Sovitetti ja ihmeteltti. JOku ol jo ennenki niiten kans tapellu, ko muutama klasi ol porel.
Siin ol muuto esimerkk kui voira sopimattomal ja ossamattomal maalamisel melkken pilata akkunat. Niist roikus lateks-riakalei suurin roippein eikä ehjä maalipintta ollu juur missä. Laitan teil peljätykseks kuvi ko saan ne tost puhelimest ulos...
Ei niil akkunil nyy muut voinu ko laitta paikalles ja tiivistä liimapaperil. Mut ennenko kaik saatti sopima karmeihis ni meil ol vähti!
Jourusin lopultas hakema höylän ja höylämä akkunansyrjäst siivun pois. Toisist riitti, ko höölätti vanh paks maalkerros tiähes, mut yhrest akkunparis piti otta oikke puutaki ja silti see jämäht kii ennenko ol paikallas nii et jää ihemteltäväks, saarank se keväste irti.
Ja jote olis ollu iha kelppo, ni toisiks viimäne akkun putos omi aikojas lattial ja alamaine ruutu men kappaliks. See ol kyl jo valmiks rikk, mut olis se ny menny viäl tämän talve.
Meil men koko syksyne päivä kahrel naisel niitte akkunitten kans, nii et ehtoerle kerkesin juur syämä hiuka soppa ennenko piti lähti kulttuurseura kokoukse. Naapur lupas lämmittä sill aikka saunan ja niin käve, et sit ko tulin kotti ni saunotti viäl yhres.
Huamatti, et onki kätevä jos sillon tällön lämmitetänki vaa yks sauna, eikä ain kumpaki omas. Säästy puita ja aikka ja muuttest mukavaki.
Meil o näättäk ruven olema semnen tapa, et puhella siin meijä välisel tiäl. Siit ei ol muut haitta ko et kummanka tyät ei eristy. On paremp ko kumpaki touhu päiväl omias ja sit ehtost saunas prohtata mailm järjestykse.

Kukkakaali o jo historia ja tein yhre hianon huamion: se kortisonikuuri o viäny mun nivelsäryt melkken kokonas. Ajatelkkast! Ole nukkun nii hyvi...