lapsellist touhu

Meil eletä nyy kuulkka lapsperhe arke. En lainka muistanukka kummost on ko huushollis on piäni mukuli. Olkkonki et vaa kissa.

Koko aika saa pittä silmäl, mitä puuhata. Joka paikka kiivetä, tunketa ja joka paikast myäs purota taik puroteta jotta. Yhtä ei oltais yksnäs, ain tarvitte ol joku liki. Ja ko ruppe väsyttämä, tarvita syli ja lullamist.

Silti meil ei ol mikkä kaaos. Taikk kui sen ny otta: lelui on pitki lattioi, pöytliina kurtus ja tyyny sekasi taik peräte lattial. Kynä on karoksis ko tarttis kirjotta, ja ko se löyty pöörä alt, ni sen pääs roikku katt eikä ann kirjotta. Nostan kati lattial kymmene kertta yhren kauppalista kirjottamise aikan ja silti täyty vaihta paikka et saa sen valmiks.

Ihmelise vähäl olen katin kans päässy. Hän o oppivaine, ei hyvinkä mont kertta tarvit ojentta ko hän jo hetke aikka muista. Ainaka viäl hänel ei ol pahanteko miäles, vaik hän vilkas onki. Nätiste hän askaroitte enimäkses omie paijates kans. Lillit hän koitta saar leikkimä kanssas ja hyppä tavan takka päi koiran kylkke. Lilli siätä sen kärsivälliseste, ainoastas jos häne herätetä hyppämäl selkkä hän muratta hiuka.

Käten ova täyn piäni reikki. Katt ei raavi, mut sil on terävä kynne. Ne ottava kii ko nostelen sitä lattial sata kertta päiväs. Muuto hän on kiltt ja hellyyrenkippiä piän flikk.

Huameltta tule Sohvi perheines kotti jouluviatto. Kolm pikkast kakkatruutta fölis. Kuis sit pärjätä, sen näke. Lilli saa mummutta, ko hän o niitte isoäite. Toivottavaste hänel ei tul siit joulustressi.

Mul tule joulviarai muutonki, kaks pojist tule aattoehton syämä. Olis kiva ko olissiva yät ja viätetäis semne rauhalline aikuste jouluehto.

Mää sain jonku joulukohtaukse kaupas ja osti oikke kinku. Hunteerasin, et sen kerkke joulaattoaamust paistama ja tule hyvä joulune tuaksu. Yäl heräsin ja melkke hyppäsin sänkyst, ko tajusin et se kinkku ei vissi mahrukka mun piäne sähköuunin. En ol kokos päiväs saan mitatuks, ko nii otta päähä. Olisin vaa ottan valmiks paistetu lihankappala, ni ei olis murhet siit asiast. Nyy tarvitte vissi lämmittä leivinuuni.

Mul o ollu tänä nii huan päivä etten voinu mihenkkä lähti. Mun pit viäl lähettä pakettiki, mut nyy se jää ens viikkon. Ystävä lupas sentä huamen tul mun kanssan ruakkauppa, et saan loput tarjottavat kokko. Sit ei tarvit jättä sitä penikkalauma yksinäs kotti ko siks ajaks, ko käyn joulkaffel sorvamol.