tontui

Nyy o sit joulaatto. Mul on kinkku ollu uunis jo pari tuntti, ole luken lehre ja juan aamukaffe. Muutami valmistelui teen viäl mut muuto joulu on alkanu.

Torsta ehtost tul Sohvi penikoines kotti ja meil o nyy tontui:

 Piäni olla.

He o syän jo kuure aikka aamul joulpuuros. Täsä mene sapuska melko siististe, ussemite siin istuta taik liukastella ja ruak on pisi permantto. Ko sen lisseks heijä pohjapropu ei pirä lainka, ni ei kannat ihmetel, et he asuva enimäkses kaltereitten takan.

 Joulpukki vissi oroteta kumminki, ko nii totisin olla.

Mut ei piäne jaks kauatt orotta, ennenko uni tule. Suurimma osa ajast hee nukkuva, äite ja mummu pitä silmäl vaikk eivät suastu ton häkki juur menemä.
Älkkä hualestuko, häkk o suur ja siäl o lämmin. He pääsevä kyl lattial paarustama, mut sit mun o vahrittava viäres, ko he torestakki vuatava herkäst.
Katt pysy kaukan näist tursakkeist, mut hän riakku niinko ennenki ja orotta pukki kans.

Poja tuleva pualen päivän aikka ja tuava joulun tullessas.

Laitan tähä loppu piänen tekstinpätkän, ko löysin viikol josta. Vähä niinko joululukemistoks:

"Nykyä Joulust on teht ihan kauhiam markkina. Jo marraskuum pualvälist joulunkellor ruppevas soiman. Postluukust lykkä mainost yhte köyten. Valuv vilkku, rummup pärise ja torvet toitotta:

- Ostaka sitä, ostaka tätä! Ko Joul tule!
Kaikil o nii jumalatoin kiiru. Täytyy tehr sitä ja tätä. Täyty pan koko huushol mulli mallin. Pest ja kraappij joka nurk ja kolo. Täyty keittäj ja paistas se seittämäs sorti. Täyty ostaj ja tehr lahjoi koko suvul, kumminkaimoi myären. Kauppain kassoil om pitkäj jono ja ihmise ovak kiukkussi ja väsynnyi.
Kaiken kohinan keskel minu miälen tule haikkiaks, ko mää muistele Wahlströmmin piänes pirtis viättämiän Joului ja Joulunaluspäivi. Kyl Joul sillon tul paljo vähemmäl vähtil.
Joulunerel hakatti hankes tuva ja pirti matto ja pantti nep pestyl laattial puhras pual ylöspäin. Leevottiin kakko ja nisust. Joulaatton pantti räätikäsloora ja sualane sialihankappal uuniin kypsymän. Tehti sallatti ja keitettin ohrankryynvellinki. Pirttin tuattin kuus ja se koristelttin färillisist apteekimpapereist leikatuil rimpsuil. Pari kolm piänt kynttilä naijatti narunkans kuusen oksil. Kuuse larvam panttin täht. Se ol nii vanh ja kulun, ettei siit ol enä jälil muut, kon tyhi ruato. Mut kaunis se ol, eik ilma sitä kuus olis mikkä Joulkuus ollukkan. Siin olivaj Joulvalmistelu.
Mut kon kaik ol reeras, ni äit virit pirtim pessä valu, knapsaut sähköm pois lampust ja sanoi:
- Piretä vähä hämynaikka ja kuulustellan, KO JOUL TULE."

- Kyllikki Walström -
Uut ja Wanha Luvialt

Oikke hyvä ja luanikast joulu kaikil lukijoil, ystävil ja tuttavil, naapureil, kyläläisil ja iha jokahittel!