maanantai 24. lokakuuta 2011

aamukiukutust

Olen juur tullu sorvaamol ja niimpal jessuksen kiukkusen. Mrrr.

Kaikil haableil ajokortt annetanki. Ja viäl kahrel samas kyläs.
Käve näättäk aamusten tulles sil taval, et sain ajell puale matkast iha yksnän. Ei siis ollu kettä erel eik peräs. Semne on melko harvinaist kasitiäl, ja aika rento kans.

Sit hiuka pualväli jälkke, satase alueel, tule asuntomessualuelt kaks auto ette. Paikas, misä ei pääs ohi. Jouruin purottama vauhrin sara meetri matkal all kuurenkympin. Onneks ei ollu tiä jääs.

Sit nämä postmyyntiautoilija ja mailmaomistaja köröttelevä mun erellän ensiks muutaman kilomeetteri kuutkymppi, sit hes saiva foortis kumminauha piukotetuks niimpali, et vauhti nous huiman kahreksankymppi ja sitä sit jatketti sit Nousiaissi saakk. Vastan tul yhtmittane jono, ja taakse kerrys samalaine.

Mun verenpainel ei ol hyväks tomse aamu-unise mailmanavat. Perkule, ei sihe välil mittä moottortiät tarvita, muutko kortt pois semsilt, ko ei oss ajat. Jos siin olis ollu kaks kaista, ni nämä erinomase turvallisuusapostolit olis ajan viärekkäisi, et kumminki olis turvallist. -tana.

Oli näättäk pimiä ja eine sumu. Ja katuvalot ja kuiva tiä. Kerpules.

Täst o ny hyvä lähti aamupalaveri.

5 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

JUST tollasset muaki ärsyttää!! Ite jos ajan peräkärry peräs, väistän linja-autopysäkille, heti kun taakke tulee auto.

Olga kirjoitti...

Juu onha se ärsyttävää, mut sit tarttis itteetäs hillitä, et ajasis itte kunnial ja rauhas vaik niimppal pääs sauhuaaki. Ettei itte sit tekis vaaratilannet. Mää kyl tuppaan olema sitä kasti, et mää tyrkkä pedali pohja ja mene ohi jos va hiukanki paikka tule. Ja sääolosuhte salliva.

vilukissi kirjoitti...

Oli hyvä alku aamupalaverille. Tarpeeksi uhoa suonissas! Joo, ei se kova vauhti aina vaan se hidaskin vauhti aiheuttaa toisinaan pahaa jälkeä. Ja melkoisesti pinnan katkeamisia.

Piu kirjoitti...

Bloggeri ei eilen suostunut julkaisemaan kommenttejani, toivottavasti nyt onnistuu. Tien antaminen on hieno asia, kun aina ei voi ajaa nopeusrajoitusten mukaan. Onneksi en sorru mihinkään mielenosoituksiin liikenteessä, kiukku vaan nousee, ja verenpaine. Ja sit mä huudan ihan kamalasti. Meidän kirjastonjohtaja meinas kerran karata autosta, ko peljästy niin mun karjumistani. Silloinkin joku tuli kolmion takaa suoraan eteen. (Aamupalaveri meni hyvin...)

jerikonruusu kirjoitti...

Ja jos tulee ohituskaista, silloin löytyy yleensä siitä köröttelijänkin pirssistä vauhtia niin ettei ohi pääse. Ohitustilanteessakaan kun ei saa rajoitusta ylittää, satun tietämään ;). Ei kovin monta kertaa viitsi sitä tietoa kuunnella poliisin sanomana. Se maksaa!