tiistai 8. helmikuuta 2011

paserul

Oltti Lillin kans pyhän paseramas, ko ol niin kaunis aurinkoine päivä.
 En laittan Lillit remmi ko päästi häne ittekses juaksema. Tähä saak hän kulk mun erellän.
 Sit tultti takasi palamatka.
 Ja jälles ettippäi.
 Täsä Lillit jo arvelutta kauemmaks menemine, hän tahrois kotti takas...
 Puut oli kauni lumissi vaik aurinko paisto lämmiäste.
 Josta kumman syyst Lillil ol kova kiiru kotti. Kyl vaa piänilläki jaloil pääse luja.
 Naapurin kohral hän ol vetäny jo näin pitkä välimatka. Jäi kyl orottama välil.
 Kotopihal paisto aurinko paremmi, ko ei ol puit eres. Tua kökö tos keinu ja aira välis o puutarhapöyt, mink pääl o pual meetri lunt. Ja viimäsyän on tullu lissä.
Ko tehti viäl piän lenkki Karisillamäkke, ni huamatti et Metniituoja o sula. Tul iha keväne olo, ko vesi virtas ja kimaltel valos.

En tiär mikä Lillit vaivas ko hän ei olis millä tahton kävell sinn ensmässe suuntta. Karisillamäes hänt ei vaivan enä mikkä. Mittä muit jäljei ei tiäll taikk hankes näkyny ko ketu ja peura jäljei, mut niit o usse pihassaki, ei luulis et Lilli niit viaroksuis.

Eiläehtost haetti sit Sohvi kotti, hän ol täll kertta saanu näyttelyst pari pytty ja rusetti. Molema koira nypitti aluskarvalles samal, nii et nyy näyttä silt et mul on kaks penikka huushollis.
Sohvi ei meinan lähti kotti. Hän ko huamas et olis tarvinn auto menn, ni hän karas takasi kuistil enkä meinannu saar tulema pois. Lilli lopultas haki tyttäres pois et sain napattu kainalo ja kannettu auto. Ollek sil nii huano kotiolo et kyläs olis paremp? Jos me piretä Lillin kans hänel liian kova komentto? Kuka tiätä...

Yäl o satan lunt ja sata erellenki. Maas o kymmenkunt sentti uut lunt eikä mittä kevyttuatet. Ruppe epäilyttämä kuip pali mun katton kestä. Jos se putto ni välikato putto kans ja mää jään tän all niinko hiir kräpsä. Sit senki tiätä milt semne tuntu.

Lumi tule ny pahal aikka, sil et vaik pyhän tunnus eine paremalt, ni eiläse tyäreissu jälkke on tänäpe taas huanomp päivä. Pakko silti on jottan tehrä, en saa enä portti auk lumen takia.

Nyy ruppe viäl tuulema ja se heittä lunt puist alas. Männyis varsinki näyttä oleva raskas lumikuarm, vaik kyl mun sireenpuskatki o iha nuupallas lumen painost.

Nyy on paras ruvet hommi: keittä hiuka muni ja syär, et jaksa tönit lunt syrjä ja hakke puit. Tyätöit on kans tekemät ja jote mittä muut keksi, ni ain o siivomist. Siin ne laiskure merki jälles olivakki...

8 kommenttia:

Partapappa kirjoitti...

Laiskuus kannattaa. Se opettaa ihmisen löytään ratkasun asioihi. Jos ei laiskoi ihmisii ois ollu koskaa, ni meil ei ois esimerkiks minkäälaisii masiinoit arkee ja tyät helpottaas.
Elukka vieroksuu kotii tai muuallekkilähtemist ainaki yhest syyst, minkä keksin vast tänä talven. Mees kuule makuullee takapenkile ja käske kuskin ajaa sivutiel. Siin on kuule hemmetinmoin metakka korvanjuures, ku tulee takapyörist. Siks tätnykyää meil elukat matkustaa aina ees. Kissat ja koiruus.

Piu kirjoitti...

Meillä kans matkustavat etupenkin jalkatilassa. Sohvi ei tykkää autoilusta, kun sen tulee huono olo (puklaa yleensä Lillin päälle). Se lähtee kuitenkin aina mielellään kotoa pois, varsinkin vieraan matkaan:D

Sari kirjoitti...

Jospa siellä ensimmäisellä suunnalla oli ilveksen haju. On kuulemma nimittäin sellainen tuoksu koirille, etteivät mene lähellekään. Tai sitten ei vain haukkua huvittanut kulkea siihen suuntaan. Eihän sitä itsekään aina halua johonkin määrättyyn suuntaan mennä.

Piu kirjoitti...

Molemmat syyt ovat todennäköisiä, jälkimmäinen melko tyypillinen juuri tälle vanhalle rouvalle:)

vilukissi kirjoitti...

Mitähän Lilli lie nähnyt tai aistinut!? Niillä on enempi aisteja ku meillä vaivaisilla ihmisillä. Täällä on pakkasta 23 astetta, huopikkaat on kova sana. Jotenkin pitkä talvi. Sun markkisi näyttää tosi kutsuvalta!

Piu kirjoitti...

Kiitos! Onhan täällä viihtyisää ja rauhallista.
Tällä talvella on ollut tosiaan mittaa, eikä päätä näy. -23 on jo sietorajalla, sen jälkeen hyytyy ulkoelämä kokonaan. Hrr.

tiuku kirjoitti...

Ikkunasta katsottuna ulkona elämä on kuin linnunmaitoa. Mutta kun pistät nokkasi ulos niin pakkanen hyydyttää jo ajatuksetkin. Luonto on hämäävän kaunista, kun katselee lumenluontialueen ulkopuolelle. Kiva retki teillä.

Piu kirjoitti...

Totta. Ikkunan takana on huikaisevan kaunis maisema, johon ei kyllästy. Sinne ei vain ole nyt kiva mennä, kun pakkanen pysyttelee -16 asteessa auringosta huolimatta. Pakolliset puunhakureissut riittävät koirillekin tänään.