Möykkyni on todennäköisesti ihan kiltti ja harmiton vaikkakin iso kysta. Veriarvot olivat normaalit ja ultrassa näkyi suuri pyöreä kasvain, joka kyllä alkoi kiukutella kun sitä tutkimuksen aikana töykittiin ja paineltiin.
Olen huomattavan helpottunut. Ensin tuntui, kuin olisi tipahtanut sumusta aurinkoon ja maailmaan tuli taas normaalit värit ja äänet. Nyt koko juttu alkaa tuntua hassulta unelta, josta onneksi on herännyt.
Koko päivänä en ole tehnyt mitään järkevää. Aamupäivällä ennen lähtöä TYKSiin täytin esitietolomakkeen, joka tuppasi vähän nostamaan verenpainetta.
Miten vaikeaa olisi printata mokoman lomakkeen yläreunaan, että täytä vain ne toimenpiteet, jotka on tehty jonkin muun sairaanhoitopiirin alueella? Nyt kirjailin ylös kaikki pyydetyt asiat enkä tietty muistanut oikein kuin perillisten syntymävuodet.
Hoitaja sitten vastaanotolla katsoi tiedostoista, että olet ilmoittanut sen ja tämän toimenpiteen väärälle vuodelle. No perhonen sentään, miksi kysellään kun kaikki kuitenkin on siellä nuukasti tallessa?
Huvittavin kysymys oli kun piti ilmoittaa olenko väkivaltainen. Siskon kanssa ihmeteltiin, vastaako kukaan siihen myöntävästi. Ja mitä siinä tapauksessa tapahtuu, kutsutaanko vartija paikalle tutkimusten ajaksi...
Seuraava kontrollikäynti on huhtikuun lopulla. Jos möykky on silloin kasvanut se leikataan pois. Se oli nyt pari milliä vaille seitsemän senttiä. Ja jos se alkaa vihoittelemaan, sama juttu. Toivon kovasti että se vaan olla öllöttää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti