sunnuntai 18. toukokuuta 2014

aikamatkailua

Terveisiä 80-luvulta. Olen viettänyt koko viikonlopun poistamalla tulevasta kodistani kyseistä vuosikymmentä. Luulisin onnistuneeni, paitsi kylppärissä. Sen kaakelit ovat kyllä uudet, mutta voisivat kyllä olla kolmekymppisiäkin.
Huoh. Kaikkea ei voi saada, joten tyydyn olemaan kiitollinen siitä, että pesuhuone on siisti.
Olihan kyllä urakka. Poistimme kaikki tapetit, osan postimerkin kokoisina paloina ja keittön lattiasta korkkilaatat. Kaikki mustat lattia- ja karmilistat saivat myös lähteä. Terassin kaiteet, josta toinen puoli oli kaksimetrinen umpeen laudoitettu viristys, kaadettiin odottamaan noutajaa.
Ystävä kävi purkamassa keittiön ja makuuhuoneiden kaapistot.

Huomenna käyn hakemassa vähän lattianpäällysteitä ja tiistaina saapuvat uudet kalusteet. Viimeistään silloin alkavat hankaluudet, sillä eihän voi olla niin, että kaikki sujuu kuin tanssi. Vai voiko?
Seinissä riitti tasoittelua, kolmessa vuosikymmenessä ehtii ripustaa taulun jos toisenkin, puhumattakaan hyllyistä ja verhotangoista. Hiomakoneeni on valitettavasti kuollut lainareissullaan, joten semmoinen pitää hommata jotta saan seinät hivaistua maalauskuntoon. Seuraavat päivät kuluvatkin mukavasti maalaten ja nikkaroiden.
Ensimmäiset itkutkin on tirautettu. Takkupää sanoi taannoin saunassa, että näin ei enää kauan sanota. Pakko oli vähän itkaista sitä murhetta.

1 kommentti:

Unknown kirjoitti...

Tarttee ny vaa toivoo, et kaikki remppa ja muutto menis sillee oikee hyvin. :D