Huooh, tänä oliva Walo harjakaise. Väkki ol tuvan täyrelt ja soppa tek kauppas. Keiti viäl lisseks pannullisen kaffet (mul ol anopi vanh kolmlitranen pannu) ja toise soittiva ja lauloiva, nii et päiv ol täyrelline.
Menin talol jo pual kymmene aikan ja sytyti uuni ja hellan tulet, et vähän kerkkeis huanet lämppemä ennenko viarat tule. Meijä rahavartija tul imuroittema ja siin samas kaik toisekki, nii et hyvi saattin kaik ajois valmiks.
Ol see mukava nährä nii mont näitte neljän vuaren aikan tutuks tullut ihmist, mikkä on käyny mäel askaroittemas ja kannustamas. Kaaretti omalt tontilt joulkuuseki salihi, ja se on nii iankaikkise vino ja väärä, ete pysy pystös ko nojamal akkuna. Siäl se ny kumminki pitä seinä pystös ja siin on kynttilä. Näytt kaunilt ko katos alhalt tiält.
Olen viirest saakk ollu koton ja toipun. Eiläse lumityät oliva kans raskas urakka, ko maa ei ollu viäl jääs ja lumi ol maanpinnas iha sohjos. Sit se sohjo jäärys kola eikä irron millä. Taikk irtos ko vähä kiroil ja potkes...
Sen pääl tämänpäiväne seisomine tek sen, et aamuste voi oll vaikkia pääst liikkel.
Lykkäs ny viäl tämse pakkase. Aamul ko nousti, oli kuustoist astet, mut se laski parin tunnin pääst viäl pari kraadi. Nyy o jälles parikymment astet ja mitä mahta mittar näyttä huameaamust. Saa noust eine aikasemmi et kerkke lämmittämä ennen töihi meno.
Mikä siin olle, et tämnen torpp lumises ehtohämys, ko akkunast loista valo, on olevannas nii raaris? Oikke seisattusi eiläehtost kattelema torppatan, ko se loist pimeyres lumise pihan keskel ja ajattelin, et on se kaunis. Niinko postikortt. Vaik juur viimeviikol ajattelin samal kohral, et kyl o viheliäise surkki, satte liottama ja harma rakennus ja pihaki valla pahuure hallus. Kyl se valkone lumi vaa maisema kaunista.
Meijä eluka ova hauskuttan munt tavantakka. Lilli liukastus ko mentti saunal ja lask pyllymäkke hänt sojos. En tiär kuis se siltaval karot kontit altas mut kyl se ol hassu näköst.
Ja katt tipatti trappult hankke nii ete näkyny hetke aikka mittä, ei eres häntä jääny näkyvi. Sohviki tuijott trapu reunalt niinko olis ihmetelly, mihen katt hävis. Hetke aikka ol hiljast ja sitt katti viätti nii et lumi truiskus. Väitetä et kati ova ketteri ja miksei nii olekki, mut kyl niil vahinkoi kans sattu.
Muistaka pukke aamul villahousu, on tulos kylmä viikko.
1 kommentti:
Meillä ei ole isosti pakkasia mutta isoilla huopikkaillani kuitenkin talsin joka aamu ja potkiskelen lumipaakkuja juopikkaitteni alta. Pitäisi kait laitattaa pohjat, heh. Ymmärrän tosi hyvin, että saat paikkasi kipeiksi, kun aherrat lumen kanssa! Se hommaa näyttää helpolta mutta on kaikkea muuta. Kissikin sen taisi jo siellä(kin) päässä tietää.
Lähetä kommentti