Olen ollu jälles kiirune monestakki syyst enk ol kerjenn tännekä sitä valittama. Ei silti et siin mittä valittamist olisika, mukava ko aik kulu;)
Tämmöste kans puuhates ei huamakka ajan kulumist. Mut nisk tule kippiäks ja silmä ruppeva valuma vett ja sit huama, et tarvittis vissi pittä tauko.
Jotta valmistakki ruppe hiljalles tulema. Katot ei ol viäl paikallas eikä niit laitetakka enne ko iha viimätteks. Vaik nyy näyttä et hyvä tule ni taita oll viäl pitkäs kuuses seki asi. Mut yritetä.
Ettei elämä men pelkäks nyhertämiseks, täyty panosta välil yäelämän. Sen tähre olinki eilä Walon mäel yäperhossi ihmettelemäs. Tomsel virityksel niit houkuteltti katteltavaks.
Vaikk kuva onki tärähtäny nii osaottajat ei ollu. Oroteltti yäkiitäji ja muit lennokkai ja puheltti ökkiäisasioi orotelles. Hiuka koit satta ja tuuliki yhre eine, mut lopultas saatti nähtävil muutama yäkköne ja joku merkilline lureki kiipes lakanal. See ol semne ulko-lure eikä mikkä mailmalt tuattu lutikka ko vert ime.
Nyy olen lährös kirkonkyläl ja sen jälkken jatkan rakentelu. Jote minust mittän kuulu ni lorvikamarist löytä. Kannatta tul sisäl siin kiromise ja noitumise välis. Eikä kannatt ruvet kättelemä, etei liimauru kiines.
2 kommenttia:
Kaikki tyynni erittäin mielenkiintoista; varsinkin tuo yöperhostelu!! Mun kärsivällisyys ei riittäisi noihin pienen pieniin rakennelmiin! Entäs lepakot...näkyykä niitä näissä sessioissa? Vai lorvikamaris...ihana kamari, mä tuun sinne sun kans!
Voi tul vaa, tarttisin jonkun kätevän appu... Mul o stress, ei aut mikkä, mut silti yritän saar kaike valmiks. Pari viikko aikka.
- Lepakoi ei nykysi näy enä juur missä. Meilläki niit viäl ol kymmene vuatt sitt, mut nyy ei enä yhtäkä. Eikä tänä vuann juur perhossiaka.
Lähetä kommentti