torstai 23. syyskuuta 2010

matalalentto

Nyy ei ol luvas kuvi, vaik niit onkin kameras orottamas. En kertakaikkisest kerkke niit tänn purkama.

Olen menos kolmatt päivä ympäristökoulutukse, misä puhella valla enklanniks ja see vaati keskittymist. Ei voi eres torkatta hetkeks. Ei kyl ol ollu tarvettaka, siks miälenkiintossi  assioi käsitellä.
Huamas kyl, et assiamukane sanasto ol hiuka hakuses. Nyy, ko se ruppe olema muistis, ollanki viimäses päiväs ja jos kurss jatku ens kevän, kerkke sana jälles kattoma miälest.

Meil ol viikoloppun suur murhenäytelmä. Naapurin suur koiranretku tunki ittes kanatarha ja puri Ukko-kukon kualiaks. Ukkopark pualust ittiäs ja Tyynet urhoollisest ja mee mentti appu kon kuultti häne huutos, mut see ol myähäst. Tyyne ol koskematon mut järkyttyny ja hän kual hiuka myähemmi silkast peljästyksest ja leskeks jäämise surust.
He oliva jo vanhoi, kuko seittemä ja Tyyne yhreksä vuare, nii et ei sunkka he enä kaua olis muutonka elän, mut en olis heil tommost loppu tahton. Kuko ol nii kiltt ja hualehtivaine ja Tyyne oikkia touhukkuure perikuva.
Mul o kovaste paha miäl heijän takias ja kaippan heit joka päiv. Kuulostelen viäläki Ukon kiakumist ja olen joka päiv ollu menos heit ruakkima. Vaik he oliva vaa kanoi, he oliva kuitenki osa mun elämä ja mää tykkäsin heist kovaste.

Kirjamessu lähestyvä ja monttalai on viäl tekemät. Onneks meit on suur joukko.

Lauanta alka nukkiskurssi ja sitä olen hiuka valmistellu, vaik lopullise suunnitelma teen sit vast ko olen kurssilaise kerra nähny ja heijän kans puhellu. Olin kyl kahre vaiheil et jatkank lainka enä, mut jollantavall olen tykännykki siit ja jos toise kerra tahtova jatka ni hyvä.

Itte alotin krafiikkakurssin eilä. Mun pit alotta jo keväste, mut en jaksan. Eilän sit tein ensmäsen laatan syävyttämist vaill valmiks. Mont vaihet ja pikkutarkka nysvämist, mut se voi oll juur mul sopeva. Ko keksis vaa sopivi aihei. Nyy jäljensin taiteilijan piirrokse, et pääsin opettelema tekniikka.

Kato vuata ain vaa ja torpp ruppe märäntymä. Kui voiki oll vaikkia saar joku tekemä asial jotta? Luulis et kaik tekevä miähe o muuttan Sulkaval taik jonkkus. Torellisuures kaik ova nii ylityällistettyi ete kukkan kerkk auttama. No, jollantaval tämä selkki, joskus. Ko vaa hermot kestäis.

7 kommenttia:

tiuku kirjoitti...

Voi hirvistys ja kauhistus. Että noin kurja kohtalo kukolla ja kanalla. Minun ihan sydän hyppäs kurkkuun heitin kohtalosta. Voi itku sentään. Onneksi on kiire, ettei kaikkea ehdi liikaa murehtimaan. Eipä niitä miehiä löydy töihin, kun olis tarvis. Yleensä viittaavat kintaalla tällaiselle vanhalle naishenkilölle. Tsemppiä!!

Piu kirjoitti...

Joo, mua harmittaa vieläkin niin paljon, etten ole käynyt kertomassa koiran isännälle tapahtumasta. Se koira juoksentelee irrallaan ympäri vuoden ja aiheuttaa harmeja muuallakin.

jerikonruusu kirjoitti...

Voi surku. Tyynen ja Ukon kohtalo oli ikävä. Ihan piti etsiä se kesän postauksesi, kun muistin jotenkin sen niin hellyttävänä juttuna. Kenellekäs nyt suklaamuffinsseja syötät. Ei ainakaan naapurin koiranretkulle.

Piu kirjoitti...

Vanha roikkumaha (koira siis) teki luontonsa mukaan. Enemmän mua keljuttaa sen isäntä, joka on olevinaan vielä metsästäjä. Mutta kummallekaan ei heru muffinseja, se on varma.
Meinaa itkettää kun ajattelee Ukon urhoollista taistelua. Ja Tyyne-parkaa puhelemassa kuolleelle kaverilleen pienellä äänellä, vähän kysyvästi.

vilukissi kirjoitti...

Johan nyt, olipas kamala uutinen, että leski tuli ja kukko meni. saa nähdä pystyykö Tyyne edes munimaan aikoihin. Olipas juttu. Kamala juttu. Vai grafiikkakurssille, kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta!! Mene kertomaan koiran omistajalle ja sano, että sulla ja Tyynellä on suru meneillään. Oisko kattomiehet lähteneet kaikki Kattokassisen matkaan?

Piu kirjoitti...

Voi kuule, ei Tyyne enä muni, hän heitt henkes siin kamaluures. Ei hän kyl ollu muninu enä pari vuatte.
Katto-Kassine vissi, en olekka koska hänest perustanu..
Krafiikk on tiäräks yht miälenkiintost ko nyplämine:) Molemis lopputulos voi yllättä.

Olga kirjoitti...

Mää toivo, et sää ole saanu sanottu jo koira omistajal moisest. Hemmetti!!!!