lauantai 8. helmikuuta 2014

soittakaa mulle!

..siis jos voitte. Sim-korttini on kuollut jo vissiin viikko sitten. Tarkkaa aikaa ei tiedä, koska operaattori on niin pienellä präntillä näytössä, ettei sen puuttumista ole huomannut.
Jos siis jollakulla läheisellä on äärimmäisen tärkeää ja hengenhätä-asiaa, soittakoon työpuhelimeeni, jonka numero löytyy nettisivuiltamme: Xxxxxxx.fi
Ellette tiedä missä olen töissä, oma on häpeänne. Olkaa soittamatta.
Olen juuri palannut Vääksystä. Matka oli hieno, vaikka niveleni tulehtui juuri sopivasti lähtöä edeltäneenä yönä ja olo oli osin tuskainen ja lopun aikaa h*lvetillinen. En saanut nukuttua viime yönä juuri lainkaan. Virallinen selitys on, että toiset juhlivat aamuviiteen niin, ettei koko rakennuksessa päässyt uneen yksikään majailija. Vielä virallisempi syy oli se, etten kyennyt kivuiltani sen paremmin nukkumaan kuin olemaan pystyssäkään. Kiemurtelin siis koko yön hikisenä ja kuuntelin toisten riekkumista. huoh.
Tämä päivä ei ole ollut sen helpompi ja pitkä istuminen linjurissa ei sekään auttanut asiaa.
Mutta silti, olipas kivaa.
Nyt olen siirtynyt sekakäyttäjien kastiin ja siemaissut lasin punaviiniä iltapalan kanssa ja sen jälkeen melko mojovan särkylääkkeen. Tämän erittäin paheksuttavan toimenpiteen ansiosta päätän lähetyksen tähän.

ai niin, onnea siskolle, joka on matkalla jossakinpäin maapalloa. Epämääräisessä suunnassa. Vanhenemisesi on ikuinen ilo. Olisi ikävää jos sinua ei olisi.

2 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Kyllä mä tiiän missä sä oot töissä, en vaan muista enää, missä.

Voin mä sulle soitella, laitat vaan puhelinnumeron tuleen tänne.

Terkkuja ja rapsutuksia Riekkuja-Hertalle!!

vilukissi kirjoitti...

Ystävyys ei ole trendi
se ei seuraa muotia,
siitä ei saa korkoa, eikä eläkettä.
Silti se on elämän paras sijoitus!


Isosti halauksin ystävänpäivää toivottaen, t. Vilukissi

toivottavasti voit jo paremmin!