Mahtak oll ennätys tämä tauko? Ei mikkä suunnitelttu, mut elo o niimpal kiihtyny ja mää hirastunu, et en ol saan missä välis aikaseks eres kurkat tänn, saati sit et olissin kirjottanu.
Mailma mene ettippäi eikä kysel mult luppa. Tavarakarottamisest en ol luapunn, mut jäin kovaste sarast kuukaures. Joku järjelline keino täyty oll ylimäärän hävittämisse, ei siitäkä mittän tul jos kaiken viä kaatiksel.
Ole täsä välis saanu voimi luappu yhrest velvollisuurest, mist ei enä pitkä aikka ollu ko harmi. Se helpot koht, ol niinko olis keventyny ruumiski eikä vaa sialu.
Sit, kuulkka, olen saan toimeks jotta erinomast: pyhäaamuste tule kaks reipast miäst (toivo mukka) naulama lauroi sauna seinäl. Mää saan vihron sen pahukse kylpytornin valmiks ja rakenustarkastaja tytyväiseks. Mul o ain näättäk huan omatunto ja kimaroitten tuskissan lautakunna kokkoukses, ko hän harmittele ja noitu veteli rakennuttaji ko ei hoir asioitas kuntto ja rakennuksias valmiks. Nyy voin sit ruvet nyäkyttelemä tiätäväisest ja huakkalema ihmiste hualimattomuut, ko oma piha on klaari.
Ja jos ne miähe ova nii reippai ko mul o luvattu ja tekevä hyvä tyät, mää pirä heijä pairahelmastas kiines niin kaua, et he tekevä mun torppan uuren katon keväste. Tämä saat tekki laitta ehtorukkoukse lisseks, sill et tämä on tärkki asi.
Muuto o ollu, niinko sanott, hiljast kiirut. Paitti, et luulin jo et olin kuallu taik ainaki muuttun haamuks, ko usseman kertta käve nii, eten meinan pääst kauppan taikk pois. Ei, vaik kui seisosin sen ovikameran eres keekoilemas. Ovi ei häälättänykkä. Juur ko päätin, et ruppen huitoma ja huutama siin klasi eres, ovi ruppe iha hilja raottuma ja hyvi rauhalisest mun etten tul semne rako mist pääsin livahtama. Ja tämä tapattus usseman puari oves, nii et kyl vika vissi minus oli eikä ovis?
3 kommenttia:
Susta on tullut niin hoikka, ettei ovisilmä noteeraa sua!! Mullekin kävi kerran niin ja olin Ylen Hämmästynyt...sitten ajattelin olevani yhtä leveä kuin pihailmakin. Kiirusta pitelöö useen...on tää kummaa tää elo. Pidä vaan korjausmiehistä kii!
Tavarankarkotusta voi tehdä jatkuvasti kun hyvään alkuun on päässyt. (Kiitosta vaan kovasti sysäyksestä, meillä väheni tarpeetonta ainakin se sata).Lupaus itselle, että jos ostaa jotain uutta, miettii jo valmiiksi mistä vanhasta luopuu. Niin ainakin pysyy jonkinlainen balanssi romumäärässä.
Pikkasen joskus tuntee ittensä pelleksi kun seisoo kaupan ovisilmän edessä ja mitään ei tapahdu. Sitten siihen ilmestyy joku keveä "kirppu" ja ovet lentävät auki. En tiedä onko sitä itse silloin jotenkin eitoivottu asiakas. Siinäpä pulma...
Vilukissi: ja juu, hoikka muns ei ol ko kukkaro... harmi kyl täs vaihes sais oll lihav lompakko, ko maksullissi miähi ei muu teho ko raha. Pelkät kuitit ei riitä.
Jerikonruusu: Hiano et olet eristyny nii hyvi! Tuntu silt et kaik muut on onnistunu mut mul vaa roina pyäri nurkis. Olet oikkias, lopuikkäne projekti se on. -Kävi mullaki miäles, et jos olen saan porttikiallon. Mut et kaikkin kirkonkylän kaupoihi...
Lähetä kommentti