Toivoisin, että se välillä tulisi sieltä takaisin. Ymmärrän yhä paremmin ihmisiä, joiden kiireet moninkertaistuvat eläkeajan alkaessa.
Tähän voisi nyt lisätä valitusta ilmoista, mutta minusta ilmat ovat olleet hienoja. Kovin kuumalla ei jaksa touhuta, ja on niin kovin vähän sellaista varjossa puuhattavaa, josta syntyisi jotain kiinnostavaa.
Mutta asiaan. Meillä olisi huoneistoja vuokrattavana:
Huomatkaa yksilölliset piirteet ja nykyaikanen, tikankestävä turvaovi. Tai -aukko.
Poppius on täynnä aukeamassa olevia nuppuja. Tänä vuonna näyttää olevan vaaleanpunaisten ruusujen vuosi. Lähes kaikki ovat aloittamassa kukintaansa, kun taas juhannusruusu, joka yleensä on ensimmäinen, vasta miettii asiaa.
Tässä voisi vaikka asua, vai mitä? Toisessa pensaassa on linnunpesä, ja tällaisessa ympäristössä haudotuista poikasista on pakko tulla iloisia laulajia.
Viikonlopun kulttuuripläjäys piti sisällään kansanmusiikkikonsertin, jonka kuuluttimena toiminut Runoilija oli niin vauhdikas, ettei parempaa kuvaa saatu. R. siis tuo sininen vaihtiviiva keskellä kuvaa.
Kulttuuriseuran avoimet ovet saivat myös kansaa liikkeelle. Monta entistä rippikoululaista kävi muistelemassa, miten päin penkit olivat salissa ja kuinka paljon kanttoria kiusattiin. Jos teillä on ollut sellainen luulo, että nykyajan mukulat ovat kamalia kiusanhenkiä ja ennen osattiin käyttäytyä ja olla siivosti, niin olette kyllä luulleet väärin. Kanttorin pyörästä irroitettiin ketjut ja hänen opetustaan häirittiin systemaattisesti, Hilman pyykkinaru katkottiin ja huussi kannettiin keskelle tietä... näistä saisi kirjan, jos kehtaisi julkaista. Kuvassa on pöydällä yläpohjan täytteistä löytyneitä esineitä ja taustalla seuran jäseniä keskustelemassa Tärkeän taustavaikuttajan kanssa.
Tämä tärähtänyt otos pitää sisällään äärest tärkeän kapistuksen: seuran Työkalupakin. Saatu lahjoituksena, ja sisältää kauniita, käteensopivia perinteisiä työkaluja ja huom! peilin. Jäsenistä kolme viidesosaa kuuluu ns. kauniimpaan sukupuoleen ja aikoo sellaisena pysyäkin. Ehkä.
Ulkona sataa, Takkupää on toisessa elämässä ja aion laiskotella ihan tyynesti ja lukaista loppuun Charlotte Brontën Professorin. Kirjan päähenkilö muistuttaa ikävästi erästä todellista henkilöä, mutta yritän antaa sen kirjailijalle anteeksi.
Tämä tärähtänyt otos pitää sisällään äärest tärkeän kapistuksen: seuran Työkalupakin. Saatu lahjoituksena, ja sisältää kauniita, käteensopivia perinteisiä työkaluja ja huom! peilin. Jäsenistä kolme viidesosaa kuuluu ns. kauniimpaan sukupuoleen ja aikoo sellaisena pysyäkin. Ehkä.Ulkona sataa, Takkupää on toisessa elämässä ja aion laiskotella ihan tyynesti ja lukaista loppuun Charlotte Brontën Professorin. Kirjan päähenkilö muistuttaa ikävästi erästä todellista henkilöä, mutta yritän antaa sen kirjailijalle anteeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti