tiistai 3. marraskuuta 2020

hyvällä mielellä

 Polvi ei niin vain parantunutkaan, vaan sen toipumisessa meni koko viikonloppu. Sain silti pakattua työhuoneen kaappien sisällön, myös kirjat.

Eilen kuuntelin äänikirjaa ja pakkasin liinavaatekaapista mukaan lähes kaiken, vaikken luultavasti tule koskaan tarvitsemaan kahdeksaa aluslakanaa. 

Hämmästelin lakanoiden määrää, mutta sitten mieleeni palautui syy: entisessä kodissa minulla ei ollut pesukonetta, vaan käytin lakanapyykin pesulassa. Piti olla vähän enemmän lakanoita, ettei tarvinnut ajaa niin usein kaupunkiin, jossa oli lähin pesula.

Odotan jo innolla muuttoa ja kaiken uuden suunnittelua. Vaikka nämä lenkkipolut ja -reitit ovat olleet ilahduttavia, uudessa ympäristössä vaikuttaisi olevan aivan yhtä mukavia mahdollisuuksia. Jokirantakin on helpomman matkan varrella.

Olen silti pystynyt nauttimaan näistä hauskoista syyspäivistä kauniissa kodissani. Jollain ihmeen opilla pysyttelen tyytyväisenä nykyhetkeen samalla kun odotan iloisena tulevaa.


Teen silti tietoisesti myös irtiottoa nykyisestä elämästäni. En enää lue kaupunginhallituksen esityslistaa enkä seuraa alueen tulevaisuudensuunnitelmia. Muutan niin kauas, että täällä tapahtuvat asiat eivät enää kosketa elämääni.

Luulen kyllä seuraavani näitä asioita taas sitten, kun muutto on ohi ja olen asettunut uuteen kotiin. Silloin ainakin paikallislehden seuraaminen voi taas olla mielenkiintoista. Mutta siihen asti yritän päästää irti kaikesta.

Tänään on välipäivä pakkaamisessa, kun välittäjä on sopinut näytön iltapäiväksi. Vien osan valmiista pakkauksista autoon huomista varten ja sitten siivoan taas jotta tätä voi vieraalle näyttää. Vähän työlästä pitää koti näyttökunnossa ja pakata samalla, mutta sitähän ei kestä kauan.






Ei kommentteja: