maanantai 14. syyskuuta 2020

uneton yö

 

Miksi maanantain vastaisena yönä on vaikea saada unta? Aiemmin ajattelin sen johtuvan siitä, että tuleva työviikko painoi mieltä, mutta ehkä kyse onkin tottumuksesta. Aika näyttää. Ainakaan siitä ei ole suurempaa haittaa, otan tirsat jos alkaa nukuttaa.

Kun ei nukkuminen sujunut, lueskelin koko yön. Ensin Haruki Murakamin Tanssi, tanssi, tanssi loppuun. Murakamin kirjat ovat koukuttavia ja tunnelmaltaan rauhoittavia, vaikka niissä kyllä sattuu ja tapahtuu. 


Kun uni ei sitten Murakamin päälle vielä tullut, luin Åsa Larssonin Uhrilahjan aamuyön tunteina. Larssonin kirjoista pidän myös kovasti, tämänkin olin jo lukenut joskus aiemmin.

Välillä on vaikea muistaa, onko kirja jo kertaalleen luettu. Olisikin mukava palvelu, jos voisi kirjaston ohjelmasta tarkistaa, mitä teoksia on vuosien varrella tullut luetuksi. 

Tein viime viikolla myös kaksi hankintaa, vaikka pääasiassa käytänkin kirjaston palveluita. 


Jouni Hallikaisen kirjan Yin-jooga, Olemisen taito lainasin heti sen ilmestyttyä ja tykästyin kovasti. Yin-jooga sopii kaltaiselleni nivelvaivaiselle ja Hallikaisen kokonaisvaltainen lähestymistapa sopii muutenkin minulle.

Nyt kun on aikaa (!!!) otan pitkät joogatuokiot kokeiluun. Ensimmäisten yritysten perusteella voin jo sanoa, että faskiat venyvät, mutta vastentahtoisesti.

Toinen hankinta tuli vähän kuin kylkiäisenä. 

Heli Laaksonen on ennestään tuttu ja olinkin varsin iloinen kun tätä pienoisromaania tarjottiin kaupanpäälliseksi Kirjan päivien kunniaksi. Tämän lukemisen säästän johonkin tulevaan synkkään hetkeen ikäänkuin lääkkeeksi.

Unettomankin yön jälkeen näyttäisi tulevan kaunis päivä. Pyykkikone raksuttaa ja Sohvi esittää vienosti, että olisi aika päästä ulos. 

Kirjastokäynti on myös ohjelmassa tänään. Eihän sitä tiedä, tuleeko uni ensi yönäkään. 

Ei kommentteja: